Kohonnut kalsiumarvo voi herättää kysymyksen siitä, saako ruoasta liikaa kalsiumia. Tavallisesti selitys löytyy kuitenkin muualta.
Elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta tarkasti, eikä ruoasta saadun kalsiumin määrä vaikuta siihen merkittävästi.
Yleisin kohonneen kalsiumarvon syy on lisäkilpirauhashormonin liiallinen tuotanto. Veren tavallista suurempaa kalsiumpitoisuutta kutsutaan hyperkalsemiaksi.
Lisäkilpirauhashormoni säätelee veren kalsiumia
Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia kilpirauhasen takana. Niiden tuottama parathormoni eli PTH huolehtii siitä, ettei veren kalsiumpitoisuus laske liian pieneksi.
Kun veren kalsium vähenee, parathormonin eritys lisääntyy. Sen vaikutuksesta luustosta vapautuu kalsiumia vereen ja munuaisten kautta poistuu vähemmän kalsiumia virtsaan. Kun veren kalsiumia on riittävästi, hormonin tuotanto normaalisti vähenee.
Liikatoiminnassa rauhanen tuottaa hormonia liikaa, jolloin veren kalsiumarvo nousee. Tavallisesti syynä on yhden lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen rauhaskasvain eli adenooma. Joskus useampi rauhanen suurenee.
Oireettomuus ei sulje pois haittoja
Lievästi kohonnut kalsiumarvo ei yleensä tunnu voinnissa. Jos pitoisuus nousee enemmän, voi ilmaantua esimerkiksi väsymystä, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja ja keskittymisvaikeuksia. Vaikeaan hyperkalsemiaan voi liittyä myös sekavuutta.
Luusto voi vähitellen haurastua, vaikka selviä oireita ei olisi. Kohonnut kalsiumpitoisuus voi myös altistaa munuaiskiville ja heikentää munuaisten toimintaa. Huomattavan korkea, oireita aiheuttava kalsiumpitoisuus voi vaatia sairaalahoitoa.
Diagnoosia selvitetään verikokeilla
Kalsiumtutkimuksessa voidaan mitata joko veren kokonaiskalsiumia tai vapaata eli ionisoitunutta kalsiumia. Laboratoriovastauksessa tutkimusten nimet ovat esimerkiksi P-Ca ja Ca-Ion.
Kun kalsiumarvo on koholla, tutkitaan myös parathormonin pitoisuus. Kalsium- ja hormonituloksia arvioidaan yhdessä, jotta nähdään, selittyykö löydös lisäkilpirauhasen liikatoiminnalla.
Lievää tautia voidaan seurata, osa tarvitsee leikkauksen
Hoito valitaan kalsiumarvon, oireiden, iän ja sairauden aiheuttamien haittojen perusteella. Lievässä ja oireettomassa taudissa voidaan päätyä seurantaan. Siihen kuuluvat veren kalsiumin ja munuaisten toimintaa kuvaavan kreatiniinin mittaukset yleensä noin kerran vuodessa.
Leikkausta puoltavat esimerkiksi selvästi kohonnut kalsiumarvo ja oireet, osteoporoosi, virtsakivet tai etenevä munuaisten vajaatoiminta. Leikkauksessa poistetaan liikatoimintaa aiheuttava rauhaskasvain. Onnistunut leikkaus korjaa kalsiumarvon. Jos leikkaus ei sovi, kalsiumpitoisuutta voidaan joissakin tilanteissa alentaa lääkkeellä.
Kalsiumia ei tarvitse karsia ruokavaliosta omin päin
Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa ei voi korjata ruokavaliolla. Kalsiumia ja D-vitamiinia saa käyttää normaalisti, mutta niiden liikasaantia tulee välttää. Ravintolisien tarve ja annostus kannattaa käydä läpi hoitavan lääkärin kanssa.
Riittävä juominen on tärkeää, sillä kuivuminen voi nostaa veren kalsiumpitoisuutta.
