
Migreeni on kohtauksittain esiintyvä sairaus, johon liittyy tavallisesti toispuoleinen, sykkivä päänsärky. Kohtauksen aikana voi esiintyä myös pahoinvointia sekä herkkyyttä valolle ja hajuille. Päänsärky voi kestää muutamasta tunnista useaan vuorokauteen. Useimmilla särky alkaa ilman sitä edeltäviä auraoireita.
Noin kolmasosalla migreeniä sairastavista esiintyy auraoireita. Tavallisin niistä on näköhäiriö: näkökenttään ilmestyy kirkas, sahalaitainen kuvio, joka vähitellen laajenee. Joskus osa näkökentästä peittyy harmaan tai kirkkaan alueen alle.
Aura kestää tavallisesti 5–60 minuuttia, minkä jälkeen näkö palautuu ennalleen. Usein auraa seuraa päänsärky, mutta joskus migreenikohtaus jää pelkäksi näköhäiriöksi. Kun lääkäri arvioi oireen syytä, hänelle on hyödyllistä kertoa, millainen kuvio oli, miten se muuttui ja kuinka kauan se näkyi.
Mistä näkökentän salamointi johtuu?
Jos näkökentän laidalla näkyy salaman kaltaisia välähdyksiä, tavallinen syy on lasiaisen irtauma. Lasiainen on silmän sisällä olevaa läpinäkyvää hyytelöä. Kun se iän myötä irtoaa verkkokalvosta, verkkokalvoon kohdistuu vetoa. Sen voi nähdä valonvälähdyksinä. Näkökentässä voi myös erottua harsomaisia samentumia, jotka liikkuvat katseen mukana.
Lasiaisen irtauma on yleensä vaaraton. Jos näkökentän reunaan kuitenkin ilmaantuu yhtenäinen tumma varjo, kyse voi olla verkkokalvon irtaumasta. Silloin silmälääkärin tutkimukseen on syytä päästä vuorokauden kuluessa.
Äkillinen näönmenetys vaatii välitöntä arviota
Jos näkö katoaa äkillisesti toisesta silmästä, hakeudu heti päivystykseen, vaikka näkö palautuisi jo muutamassa minuutissa. Ohimeneväkin näönmenetys voi olla merkki verenkiertohäiriöstä.
Jos osa näkökentästä katoaa yhtäkkiä tai näköhäiriöön liittyy äkillinen puhevaikeus, suupielen roikkuminen tai toisen käden tai jalan heikkous, soita 112. Nämä voivat olla aivoverenkiertohäiriön oireita.