Alhainen leposyke yhteydessä väkivaltarikoksiin

Nyt julkaistut tulokset eivät paljasta, miksi alhainen leposyke altistaa väkivallalle ja onnettomuuksille, mutta yhden teorian mukaan alhainen leposyke tekee ihmisestä pelottomamman.

Miesten leposyke saattaa kertoa ketkä heistä todennäköisimmin tekevät väkivaltarikoksia ja joutuvat niiden uhriksi. Riski on suurentunut miehillä, joiden leposyke on alhainen, tuore tutkimus osoittaa.

Alhainen leposyke on aiemmin yhdistetty aggressiivisuuteen ja antisosiaaliseen käytökseen etenkin lapsilla ja nuorilla, mutta sen yhteyksiä aikuisiän väkivaltaisuuteen ei ole tutkittu näin laajalti. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 700 000 ruotsalaismiehen rekisteritietoihin. Miehiä seurattiin keskimäärin kahdeksantoista vuoden ajan. Seurannan alussa miehet olivat 18-vuotiaita ja tuolloin tehdyissä mittauksissa 140 000 miehen leposyke oli alhainen eli alle 60 lyöntiä minuutissa.

Tulosten perusteella miehet, joiden leposyke oli alhainen, tekivät 50 prosenttia enemmän väkivaltarikoksia kuin miehet, joiden leposyke oli ollut korkea eli yli 83 lyöntiä minuutissa. He tekivät myös enemmän muita rikoksia sekä joutuivat väkivallan uhriksi sekä onnettomuuksiin muita miehiä todennäköisemmin. Samanlaiset yhteydet näkyivät analyysissa, jossa leposykkeen sijaan tarkasteltiin verenpainetta. Alhainen systolinen verenpaine liittyi suurempaan väkivallan riskiin.

Nyt julkaistut tulokset eivät paljasta, miksi alhainen leposyke altistaa väkivallalle ja onnettomuuksille, mutta yhden teorian mukaan alhainen leposyke tekee ihmisestä pelottomamman, jolloin hän ei ajattele väkivaltaisten tekojen ja tilanteiden seurauksia ja siksi turvautuu väkivaltaan muita todennäköisemmin. Toisen teorian mukaan alhainen leposyke tekee elämästä vähemmän jännittävää, mikä saa jotkut etsimään stimulaatiota ja jännitystä väkivallasta, rikollisuudesta ja vaaratilanteista. Alhaisen leposykkeen ja epäsosiaalisen käytöksen yhteys on havaittu myös naisilla sekä useissa eri väestöissä eri puolilla maailmaa.

Tutkimusryhmää veti Antti Latvala, joka toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton Jama Psychiatry -lehdessä.

Lue myös:
Nopea lepopulssi yhteydessä kuolemanriskiin
Kuorolaisten sydämet sykkivät samaan tahtiin

Uutispalvelu Duodecim

Lähde:
Jama Psychiatry 2015;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2015.1165

Kuva:
Panthermedia

Copyright Duodecim 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.