Diabeteksessa janoon liittyy usein lisääntynyt virtsaaminen
Diabetes on sairaus, jossa veren glukoosipitoisuus on pitkäaikaisesti tavallista korkeampi. Selvästi kohonneeseen verensokeriin liittyviä tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt jano, tavallista runsaampi virtsaaminen, väsymys ja tahaton laihtuminen.
Tyypin 1 diabeteksessa oireet alkavat usein melko nopeasti ja voivat olla voimakkaita. Tyypin 2 diabetes sen sijaan voi kehittyä hitaasti ja olla pitkään niin vähäoireinen, ettei sairastunut huomaa sitä itse.
Jano ei siis ole diabeteksen välttämätön oire. Toisaalta jatkuva jano yhdessä lisääntyneen virtsaamisen ja laihtumisen kanssa on hyvä syy tutkia verensokeri.
Suuret virtsamäärät ovat tärkeä vihje
Diabetekseen liittyvässä oirekuvassa olennaista ei ole pelkästään se, että vessassa käydään usein, vaan myös virtsamäärä voi lisääntyä.
Kun verensokeri nousee riittävän korkeaksi, glukoosia alkaa erittyä virtsaan. Normaalisti virtsassa ei juuri ole glukoosia.
Jos jatkuvaan janoon liittyy siis selvästi tavallista runsaampi juominen ja virtsaaminen, diabeteksen mahdollisuus kannattaa selvittää.
Miten diabetes tutkitaan?
Diabetesta ei voida todeta pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnoosi perustuu aina verikokeisiin.
Tavallisesti tutkitaan paastoverensokeri ja HbA1c eli niin sanottu pitkäaikaissokeri. Tarvittaessa tehdään myös glukoosirasituskoe.
Janon tunne voi olla myös suun kuivuutta
Janon ja suun kuivuuden tunnetta ei aina ole helppo erottaa toisistaan.
Suun kuivuminen voi johtua syljenerityksen vähenemisestä tai kyse voi olla kuivan suun tunteesta, vaikka syljeneritys ei olisi merkittävästi vähentynyt. Kuivaa suuta voivat aiheuttaa esimerkiksi monet lääkkeet ja jotkin sairaudet.
Kuivassa suussa voi esiintyä myös tahmeuden tunnetta, puhumisen ja kuivan ruoan nielemisen vaikeutumista, kielen kirvelyä sekä kuivia ja rohtuneita huulia.
Jos jatkuva juomisen tarve johtuu ensisijaisesti suun kuivumisesta, lääkitys ja suun kunto voivat olla tarpeen selvittää.
Jano voi johtua myös nestevajauksesta
Janon tunne kuuluu nestevajauksen oireisiin. Esimerkiksi voimakas hikoilu, kuume, ripuli ja oksentelu lisäävät elimistön nesteentarvetta. Tällaisessa tilanteessa lisääntynyt jano on normaali reaktio nesteen menettämiseen.
Olennaista onkin, jatkuuko poikkeava jano myös silloin, kun nesteen menetykselle ei ole selvää syytä.
Harvinainen vesitystauti aiheuttaa voimakasta janoa
Jatkuvan janon ja suurten virtsamäärien harvinainen syy on vesitystauti eli diabetes insipidus.
Se johtuu virtsan väkevöimistä säätelevän vesihormonin puutteellisesta erityksestä tai siitä, ettei hormoni vaikuta munuaisissa normaalisti. Oireina ovat suuret virtsamäärät, jatkuva jano ja runsas juominen.
Vesitystauti on kuitenkin varsin harvinainen, ja sen diagnostiikka tehdään erikoissairaanhoidossa.
Milloin jatkuvan janon vuoksi lääkäriin?
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos jano on selvästi lisääntynyt ilman selvää syytä ja siihen liittyy runsasta virtsaamista, väsymystä tai tahatonta laihtumista.
Äkillisesti alkavat tai nopeasti pahenevat korkeaan verensokeriin sopivat oireet edellyttävät viivytyksetöntä hoitoon hakeutumista.
Lapsella lisääntynyt jano, runsas juominen ja virtsaaminen, uudelleen alkanut yökastelu, väsymys tai laihtuminen voivat olla tyypin 1 diabeteksen ensioireita. Oireet on syytä tutkia nopeasti.
