Yöhikoilulle ei aina löydy syytä
Yöhikoilu voi liittyä moniin erilaisiin tilanteisiin ja sairauksiin, mutta läheskään aina sille ei tutkimuksissakaan löydy selvää aiheuttajaa.
Jos hikoilun taustalla on sairaus, mukana on yleensä muitakin oireita, jotka auttavat jäljittämään syytä. Joskus yöhikoilu voi kuitenkin olla sairauden alkuvaiheessa ainoa oire.
Vaihdevuodet ovat tavallinen yöhikoilun syy
Vaihdevuosien aikana estrogeenin määrän vähenemiseen liittyvät kuumat aallot ja hikoilukohtaukset ovat tavallisia. Yölliset hikikohtaukset voivat herättää unesta ja tehdä unesta katkonaista.
Jos yöhikoilu alkaa vaihdevuosi-iässä ja siihen liittyy myös kuumia aaltoja tai muita vaihdevuosioireita, hormonimuutokset ovat yksi todennäköinen selitys.
Myös lääkkeet ja alkoholi voivat lisätä hikoilua
Monien lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluu liikahikoilua. Esimerkiksi osa masennuksen ja muiden psyykkisten häiriöiden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutus voi olla liikahikoilu.
Lääkitystä ei pidä lopettaa koskaan omin päin. Jos hikoilu alkaa uuden lääkkeen aloittamisen tai annoksen muuttamisen jälkeen, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Myös runsas alkoholin käyttö voi lisätä yöhikoilua, sillä alkoholi vaikuttaa autonomisen hermoston sympaattiseen osaan, joka osallistuu hikoilun säätelyyn.
Yöhikoilu voi liittyä uniapneaan
Uniapneassa hengitys katkeilee toistuvasti unen aikana. Yöhikoilun lisäksi uniapnean oireisiin voivat kuulua voimakas kuorsaus, hengityskatkokset sekä päiväaikainen väsymys.
Jos yöhikoiluun liittyy näitä oireita, uniapnean mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon ja tutkituttaa.
Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilua esiintyy usein päivälläkin
Kilpirauhasen liikatoiminta voi lisätä hikoilua. Tällöin hikoilu ei yleensä rajoitu pelkästään öihin, vaan sitä esiintyy myös päiväsaikaan.
Muita kilpirauhasen liikatoiminnan mahdollisia oireita ovat esimerkiksi laihtuminen, sydämen tiheä syke ja löysät ulosteet.
Joskus taustalla voi olla krooninen sairaus
Yöhikoilua voi esiintyä myös joidenkin pitkäaikaisten infektioiden, reumaattisten sairauksien sekä sydänsairauksien yhteydessä. Esimerkiksi tuberkuloosi, sydänläppien tulehdus ja HIV-infektio voivat aiheuttaa yöhikoilua.
Myös imukudossyöpään ja kroonisiin leukemioihin voi liittyä yöhikoilua. Näissä sairauksissa esiintyy usein muitakin oireita, kuten väsymystä tai suurentuneita imusolmukkeita. Kyseiset syöpätaudit ovat kuitenkin harvinaisia.
Pelkkä yöhikoilu ei siis tarkoita, että sen taustalla olisi vakava sairaus.
Milloin yöhikoilun vuoksi lääkäriin?
Yöhikoilu on useimmiten harmitonta eikä yksittäisten hikisten öiden vuoksi tarvitse hakeutua tutkimuksiin.
Tutkimuksiin on kuitenkin syytä hakeutua viikon tai kahden kuluessa, jos:
- voimakas yöhikoilu on alkanut melko nopeasti
- hikoilu on jatkuvaa ja niin voimakasta, että vuodevaatteet kastuvat
- yöhikoiluun liittyy tahatonta laihtumista
- mukana on väsymystä tai lämmönnousua
Jos yöhikoilulle löytyy hoidettava syy, sen hoitaminen yleensä lievittää myös hikoilua.
Jos tutkimuksissa ei löydy sairautta, oloa voi yrittää helpottaa alentamalla makuuhuoneen lämpötilaa ja käyttämällä kevyempää peittoa.
