Verenpaine vaihtelee yksilöllisesti. Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi terveen nuoren oireettoman ihmisen systolinen eli yläpaine voi olla noin 100 mmHg tai jopa tätä matalampi ilman, että siitä tarvitsee olla huolissaan.
Pelkkä verenpainemittarin lukema ei siis kerro, onko verenpaine ihmiselle liian matala. Olennaista on, liittyykö siihen oireita.
Liian matala verenpaine voi huimata ja heikottaa
Matalaan verenpaineeseen liittyvä huimaus tuntuu usein pyörryttävänä tai huterana olona. Silmissä voi hetkellisesti pimetä, ja voimakkaassa verenpaineen laskussa ihminen voi pyörtyä.
Erityisen tavallista on huimaus nopeasti seisomaan noustessa. Tällöin puhutaan ortostaattisesta hypotensiosta eli pystyasentoon liittyvästä verenpaineen laskusta. Verenpaine laskee asennon muutoksen jälkeen niin nopeasti, ettei verenkierto ehdi heti mukautua tilanteeseen. Huimaus helpottaa yleensä melko nopeasti asennon vakiinnuttua.
Milloin kyse on ortostaattisesta hypotensiosta?
Ortostaattista verenpaineen laskua voidaan selvittää mittaamalla verenpaine ensin levossa ja uudelleen seisomaan nousemisen jälkeen.
Käypä hoito -aineiston mukaan ortostaattiseen hypotensioon sopii tilanne, jossa systolinen verenpaine laskee vähintään 20 mmHg tai diastolinen eli alapaine vähintään 10 mmHg kolmen minuutin kuluessa seisomaan nousemisesta ja samalla ilmenee selviä oireita.
Terveyskirjasto neuvoo jatkuvasti ylös noustessa huimaavaa mittaamaan verenpaineen ensin istuen ja sen jälkeen seisten. Jos yläpaine laskee noin 20 mmHg tai enemmän ja samalla huimaa, oire voi liittyä liian matalaan verenpaineeseen.
Miksi verenpaine voi laskea?
Ikääntyessä ortostaattinen hypotensio yleistyy. Verenkiertoelimistö ei välttämättä reagoi asennon muutokseen yhtä nopeasti kuin nuorempana, ja myös erilaiset sairaudet sekä lääkkeet voivat vaikuttaa verenpaineeseen.
Erityisesti verenpainetta alentavat lääkkeet voivat aiheuttaa tai pahentaa pystyasentoon liittyvää huimausta. Myös jotkin muut lääkkeet voivat vaikuttaa samalla tavalla.
Nestehukka esimerkiksi runsaan hikoilun, oksentelun tai ripulin yhteydessä voi aiheuttaa huimausta ja altistaa pyörtymiselle. Ikääntyneillä matalaan verenpaineeseen voi puolestaan liittyä esimerkiksi sydänsairaus.
Harvinaisempana syynä matalaa verenpainetta esiintyy muun muassa lisämunuaisen vajaatoiminnassa.
Mitä tehdä, jos ylös noustessa huimaa?
Lievää ortostaattista huimausta voi ehkäistä nousemalla makuulta tai istumasta rauhallisesti ja vaiheittain. Aamulla voi esimerkiksi istua hetken vuoteen reunalla ennen seisomaan nousemista.
Riittävästä nesteen saannista on tärkeää huolehtia etenkin tilanteissa, joissa nestettä menetetään tavallista enemmän. Myös liikunta voi vähentää ortostaattista huimausta.
Jos oire alkaa uuden lääkkeen aloittamisen tai lääkityksen muuttamisen jälkeen, lääkitys kannattaa käydä läpi lääkärin kanssa. Verenpainelääkitystä ei pidä muuttaa omin päin.
Milloin matalan verenpaineen vuoksi lääkäriin?
Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos seisomaan noustessa esiintyvä huimaus on jatkuvaa ja häiritsevää. Myös toistuvat pyörtymiset pitää selvittää.
Kiireellisempi arvio on tarpeen, jos huimaukseen tai pyörtymiseen liittyy esimerkiksi rintakipua, voimakasta hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemuksia tai muita vakavaan sairauteen viittaavia oireita. Rasituksen aikana tapahtunut pyörtyminen tai pyörtyminen henkilöllä, jolla on tunnettu sydänsairaus, on myös syy hakeutua nopeasti tutkimuksiin.
Äkilliseen huimaukseen liittyvät puheen, näön, nielemisen, lihastoiminnan tai tajunnan häiriöt vaativat välitöntä lääkärin arviota.
Matalaa verenpainetta ei tarvitse hoitaa, jos siitä ei ole haittaa
Oireeton matala verenpaine ei nuorella ja terveellä ihmisellä yleensä tarvitse hoitoa. Jos verenpaine sen sijaan aiheuttaa jatkuvaa huimausta, pyörtymistä tai muuta haittaa, olennaista on selvittää sen syy ja mahdolliset verenpainetta laskevat sairaudet tai lääkkeet.
