Kutina syntyy ihon hermopäätteissä
Kutina on aistimus, joka saa aikaan tarpeen raapia tai hieroa ihoa. Se syntyy, kun kutinaa aistivat ihon tuntohermopäätteet aktivoituvat ja välittävät viestin selkäytimen kautta aivoihin.
Kivun tavoin myös kutina voi kroonistua.
Kutina muuttuu erityisen häiritseväksi silloin, kun se vaikeuttaa nukahtamista, herättää yöllä tai pakottaa raapimaan ihoa jatkuvasti.
Kuiva iho voi kutista ilman näkyvää ihottumaa
Yksi tavallisimmista kutinan syistä on ihon kuivuus. Iho voi näyttää melko normaalilta, vaikka sen suojakerros ei enää pidättäisi vettä tavalliseen tapaan.
Ihon uloimmassa kerroksessa olevat rasvat vähentävät veden haihtumista. Kun niitä on liian vähän, vettä haihtuu ihon syvemmistä kerroksista ja ihon pinta kuivuu. Kuivuminen aiheuttaa ihoon lievän tulehdusreaktion, joka tuntuu kutinana.
Kuiva iho on tavallinen vaiva erityisesti atooppiseen ihoon taipuvaisilla ja ikääntyessä. Myös kuiva huoneilma ja runsas saippuapesu kuivattavat ihoa.
Kutina voi johtua myös ihosairaudesta
Iholla oleva tulehdus on yleisin kutinan syy. Kutinaa aiheuttavat muun muassa atooppinen ihottuma, tali-ihottuma ja muut ekseemat. Myös nokkosihottuma, syyhy, psoriaasi ja monet muut ihotaudit voivat kutista.
Ihottumaa ei kuitenkaan aina huomaa heti. Esimerkiksi atooppinen iho voi olla kuiva ja kutiava, vaikka näkyvää ihottumaa olisi vähän tai ei lainkaan.
Joskus kutina voi tulla hermostosta tai lääkkeistä
Kutina ei aina synny ihossa tapahtuvasta tulehduksesta. Myös hermoston toimintahäiriö voi aiheuttaa kutinaa.
Esimerkiksi keskiselän kutina eli notalgia paraesthetica johtuu tuntohermojen toimintahäiriöstä. Kutina paikantuu tyypillisesti toisen lapaluun reunalle tai alapuolelle, ja siihen voi liittyä pistelyä, polttelua tai kosketusherkkyyttä. Alkuvaiheessa ihossa ei välttämättä näy mitään poikkeavaa.
Jos kutina alkaa uuden lääkkeen aloittamisen jälkeen, lääkitys voi joskus olla oireen taustalla.
Kutinaa mahdollisesti aiheuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi statiinit eli kolesterolilääkkeet, eräät verenpainelääkkeet ja antibiootit sekä voimakkaaseen kipuun käytettävät opioidit.
Lääkitystä ei kuitenkaan pidä lopettaa omin päin, vaan mahdollisesta haittaoireesta kannattaa keskustella ensin lääkärin kanssa.
Kutina voi liittyä myös muuhun sairauteen
Jos kutina on laaja-alaista eikä iholta löydy sitä selittävää muutosta, sen taustalla voi joskus olla muualla elimistössä oleva sairaus.
Kutinaa voivat aiheuttaa esimerkiksi maksa- ja munuaissairaudet, diabetes ja kilpirauhassairaudet sekä eräät syövät.
Kutinaa voi esiintyä myös esimerkiksi MS-taudin ja Parkinsonin taudin yhteydessä.
Myös psyykkiset tekijät voivat aiheuttaa kutinaa.
Auttaako antihistamiini kutinaan vai miten kutinaa kannattaa hoitaa?
Ei välttämättä. Antihistamiini mielletään helposti yleiseksi kutinalääkkeeksi, mutta antihistamiineista ei yleensä ole apua kutinaan. Poikkeuksena on erityisesti nokkosihottumaan liittyvä kutina, jonka syntyyn histamiinilla on keskeinen merkitys.
Kutinan hoidossa olennaista onkin löytää ja hoitaa sen aiheuttaja.
Jos iho on kuiva, sitä kannattaa hoitaa säännöllisesti perusvoiteella. Runsasta saippuan käyttöä kannattaa välttää, sillä se voi pahentaa ihon kuivumista.
Milloin kutinan vuoksi lääkäriin?
Häiritsevä tai pitkään jatkuva kutina kannattaa selvittää, etenkin jos sille ei löydy selvää syytä. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, kun ihon kuivuminen ja kutina ovat hankalia.
Lääkärin arvio on paikallaan, jos kutina häiritsee nukkumista tai johtaa jatkuvaan ihon raapimiseen. Raapiminen voi itsessään vaurioittaa ihoa ja aiheuttaa ajan mittaan ihomuutoksia.
