Muistisairauksista puhutaan usein muistiongelmien kautta, mutta sairaus ei aina ala unohtelulla. Ensimmäiset oireet voivat liittyä esimerkiksi toiminnanohjaukseen, käyttäytymiseen tai arjessa selviytymiseen.
Suomessa sairastuu vuosittain arviolta noin 23 000 ihmistä etenevään muistisairauteen. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus sekä Lewyn kappale -tauti.
Ensimmäiset oireet voivat näkyä arjen tilanteissa
Muistisairauden alkuvaiheessa oireet voivat olla lieviä ja kehittyä hitaasti vuosien aikana. Tavallisia ensioireita ovat esimerkiksi:
- uusien asioiden unohtelu
- vaikeus löytää sanoja
- keskittymisvaikeudet
- aloitekyvyn heikkeneminen
- laskujen tai muiden tuttujen asioiden hoitamisen vaikeutuminen
- eksyminen tutussakin ympäristössä
Oireita ei aina tunnisteta heti muistisairauteen liittyviksi, sillä samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös stressi, masennus, unihäiriöt tai monet somaattiset sairaudet.
Muistisairaus voi näkyä myös käyttäytymisessä
Joillakin ensimmäiset muutokset liittyvät enemmän käyttäytymiseen kuin muistiin. Läheiset voivat huomata esimerkiksi:
- ärtyneisyyttä
- vetäytymistä
- aloitekyvyttömyyttä
- persoonallisuuden muutoksia
- epäilyksiä tai poikkeavaa levottomuutta
Muutokset tapahtuvat usein vähitellen, minkä vuoksi niitä voi olla vaikea erottaa normaalista ikääntymisestä.
Kiinnitä huomiota myös näihin oireisiin
Joihinkin muistisairauksiin voi liittyä myös varhaisia neurologisia oireita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tasapainovaikeudet, liikkeiden hidastuminen, kömpelyys tai kävelyn muuttuminen.
Oireet riippuvat siitä, mikä muistisairaus on kyseessä. Esimerkiksi Lewyn kappale -tautiin ja Parkinsonin tautiin liittyviin muistisairauksiin liittyy usein myös liikeoireita.
Muistisairauksien tutkiminen perustuu kokonaisarvioon
Tutkimukset aloitetaan lääkärin vastaanotolla kartoittamalla oireet, toimintakyky ja muu terveydentila.
Tutkimuksiin voi kuulua esimerkiksi:
- muistitestejä
- laboratoriokokeita
- aivojen kuvantamistutkimuksia
- läheisen haastattelu toimintakyvystä
Tutkimuksilla pyritään selvittämään, liittyvätkö oireet etenevään muistisairauteen vai johonkin muuhun hoidettavaan syyhyn.
Varhainen diagnoosi helpottaa hoitoa
Eteneviä muistisairauksia ei voida parantaa pysyvästi, mutta oireita voidaan lievittää ja toimintakykyä tukea.
Varhainen diagnoosi mahdollistaa lääkehoidon aloittamisen oikeaan aikaan sekä arjen tukitoimien suunnittelun. Myös muiden sairauksien hyvä hoito, liikunta, ravitsemus ja sosiaalinen aktiivisuus ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
Milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Tilanne kannattaa selvittää, jos muistiongelmat alkavat vaikeuttaa arkea tai läheiset huomaavat muutoksia toimintakyvyssä tai käyttäytymisessä.
Muistisairauksien varhainen tunnistaminen voi helpottaa oireiden hallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua.
