Terve vanhus ei hyödy ASA:sta

Pieni ASA-annos ei tutkimuksen mukaan ole ihmepilleri muuten terveille vanhuksille.

Terve vanhus ei hyödy ASA:sta Kuva 1 / 1

Pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon hyöty sydän- ja aivoinfarktien sekundaari­preventiossa tiedetään. Sen sijaan primaaripreventiossa se ei terveitä vanhuksia hyödytä.

Asiaa testattiin Australiassa ja Yhdysvalloissa yli 70-vuotiailla miehillä ja naisilla (n = 19 114), jotka eivät sairastaneet sydänsairauksia, dementiaa tai olleet muuten raihnaisia. Tutkittaville annettiin joko 100 mg:n ASA-annos (n = 9 525) päivässä tai lumelääkettä (n = 9 589). Ensisijaisena tulostapahtumana oli kuolema, dementia tai fyysinen liikuntakyvyn heikkeneminen, toissijaisina vuotokomplikaatiot ja sydän­sairaudet (fataalit/ei-fataalit infarktit sydämessä tai aivoissa tai sairaalahoitoa vaativa sydämen vajaatoiminta). Keskimääräinen seuranta-aika oli 4,7 vuotta.

Sydäntapahtumia oli ASA-ryhmässä 10,7 ja lumeryhmässä 11,3/1 000 henkilövuotta (riskisuhde 0,95; 95 %:n LV 0,83–1,08). Vuotokomplikaatioita oli ASA-ryhmässä 8,6 ja lumeryhmässä 6,2/1 000 henkilövuotta (1,38; 1,18–1,62, p < 0,001).

Pieni ASA-annos ei tämän tutkimuksen mukaan ole siis ihmepilleri muuten terveille vanhuksille. Se näyttää estävän koolonpolyyppien kasvamista ja ehkä vähän kolorektaalisyöpiä, mutta terveille siitä ei ole hyötyä sydäntapahtumien tai muiden ­vanhenemisen liitännäissairauksien ehkäisyssä – päinvastoin vuotokomplikaatiot lisääntyivät. Samassa arvovaltaisessa lehdessä raportoitiin myös, että ASA ei vaikuta vanhusten kokonaiskuolleisuuteen, dementiaan tai fyysisen hyvinvoinnin säilymiseen.

Teksti: Hannu Paajanen

Kuva: Fotolia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 6/2019.

Oletko jo lukenut nämä?