Vanhemman vuorovaikutuksen ennustettavuus tukee lapsen kykyä säädellä omia tunteitaan

Vanhemmille tulisi järjestää kaikki mahdollinen tuki kuormittavien stressitekijöiden vähentämiseksi, sanoo apulaisprofessori Riikka Korja.

Vanhemman vuorovaikutuksen ennustettavuus tukee lapsen kykyä säädellä omia tunteitaan Kuva 1 / 1

Vanhemman vuorovaikutuksen ennustettavuudella on vaikutusta lapsen kehitykseen, osoitti Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen ja kalifornialaisen UC Irvinen -yliopiston yhteishanke.

Lapsen perusturvallisuus ja kyky tunteiden säätelyyn vaativat rakentuakseen riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen. Vuorovaikutuksen laadun merkitys korostuu ensimmäisten vuosien aikana, koska tuolloin lapsen aivot ovat vielä erityisen herkät ympäristön vaikutuksille.

Tutkimuksessa osoitettiin, että vanhemman vuorovaikutuksen parempi ennustettavuus vauvavaiheessa linkittyy lapsen parempaan kykyyn ohjata ja säädellä omaa toimintaansa ja tunteitaan.

– Toisin sanoen vanhemman vaikeasti ennustettava tai katkeileva vuorovaikutus oli yhteydessä lapsen heikompaan itsesäätelyyn. Sama tulos löydettiin sekä turkulaisessa että kalifornialaisessa aineistossa eri-ikäisillä lapsilla huolimatta aineistojen välisistä sosio-ekonomisista ja kulttuurisista eroista, apulaisprofessori Riikka Korja Turun yliopistosta selittää.

Korjan mukaan pienten lasten vanhemmille tulisi järjestää kaikki mahdollinen tuki kuormittavien stressitekijöiden vähentämiseksi, koska tutkimuksen havaintojen valossa vauvalle olisi tärkeää tarjota rauhallisia ja katkeilemattomia vuorovaikutushetkiä riittävän usein.

– Vanhemman oma säätelykyky ja mahdollisuus asettua vauvaperhearkeen on sidoksissa sen hetkiseen elämäntilanteeseen, Korja lisää.

Uusi menetelmä vuorovaikutuksen arviointiin

Yhteistutkimuksessa hyödynnettiin uudenlaista vuorovaikutuksen arviointimenetelmää. Professori Elysia Poggi Davisin ja professori Tallie Z. Baramin tutkimusryhmineen kehittämällä menetelmällä vanhemman vuorovaikutussignaalien ennustettavuutta voidaan tutkia mikrotasolla.

– Menetelmän avulla lasketaan objektiivisesti, koneoppimismalleihin pohjautuen, miten ennustettavia vuorovaikutusmalleja vanhemman yksittäisistä vuorovaikutussignaaleista muodostuu. Menetelmän kehitystyö pohjautuu eläintutkimuksiin, joissa osoitettiin vuorovaikutussignaalien ennustettavuuden olevan yhteydessä poikasten aivojen kehitykseen, Poggi Davis kertoo tiedotteessa.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa on mukana yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Osana hanketta toimii kehityspsykologinen osatutkimus, jossa tämä tutkimus toteutettiin.

Tutkimus on julkaistu EBioMedicine-tiedejulkaisussa. (Elysia P. Davis ym. EBioMedicine 25.7.2019)

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva
Adobe/AOP

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 13.8.2019.

Oletko jo lukenut nämä?