Diagnoosikäytäntöihin liittyy epäkohtia

Allergialapset ry:n mukaan moniallergisen lapsen vaivaa ei tulisi kuitata psykologisista tekijöistä johtuvaksi.

Diagnoosikäytäntöihin liittyy epäkohtia Kuva 1 / 1

Allergialapset ry ottaa kantaa Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin "Kun vauvan vatsa vaivaa". Yhdistyksen kannanotto haluaa kiinnittää huomiota tiettyihin artikkelin väittämiin.

"On hyvä että allergia- ja yliherkkyysasioista kirjoitetaan, ja vanhempia ja lapsen hyvinvointia halutaan tukea. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomion tiettyihin artikkelin väittämiin, jotka mielestämme kaipaavat huomiota.

Artikkelissa esitetään, että imeväisikäisen lapsen itkuisuus ilman näkyvää pulauttelua ei kerro refluksitaudista. Refluksitauti voi kuitenkin esiintyä myös ilman pulauttelua ns. silent-versiona. Tällöin lapsi saattaa olla itkuinen ja asentoherkkä, vaikka ei pulauttelisi lainkaan. Tällainen refluksi jää helposti diagnosoimatta. Lisäksi myös normaalipainoinen lapsi saattaa kärsiä refluksista, sillä lapsi saattaa pyrkiä parantamaan oloaan imemällä tiheästi, minkä vuoksi painonnousu voi olla voimakastakin.

Artikkelissa verrataan refluksitaudin vuonna 2012 Ranskassa [1] julkaistuja esiintyvyys- ja lääkintämääriä vastaaviin esiintyvyysmääriin Yhdysvalloissa 1997 [2]. Tämän perusteella tehdään johtopäätöksiä liiasta lääkinnästä. Allergiaoireiden esiintyvyys on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana [3], ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan suolistomikrobisto voi vaikuttaa merkittävästi lapsen suolioireisiin [4]. Tämän vuoksi mielestämme eri ajankohtina ja eri mantereilla toteutettujen tutkimustulosten vertaamisessa tulisi noudattaa varovaisuutta.

Artikkelin sanamuodoista voisi ymmärtää, että maitoallergia on nimenomaan korviketta saavien lasten ongelma. Kuitenkin maitoallergiaa esiintyy myös yksinomaan äidinmaitoa ravinnoksi saavilla lapsilla. Tällöin imettävän äidin eliminaatiodieetistä voi olla hyötyä [5,6].

Allergia- ja yliherkkyysoireiden diagnosointikäytäntöihin liittyy mielestämme aihepiirin suurin epäkohta. Kuten artikkelissakin todetaan, yleisesti eniten suositeltu testausmenetelmä on (kaksoissokko)altistus. Mikäli lapsi oireilee molemmille testissä käytetyille äidinmaidonkorvikkeille, testin tulos tulkitaan negatiiviseksi. Mielestämme lasta ei tulisi tulkita allergiattomaksi tämän tuloksen perusteella, vaan tuloksen tulisi ohjata tutkimaan asiaa tarkemmin.

Taustalta voi löytyä useita allergioita, joiden vuoksi lapsi reagoi molempiin korvikkeisiin. Hydrolysoidut korvikkeet eivät sovi kaikille, ja joillekin jopa aminohappopohjaiset korvikkeet aiheuttavat oireita [6]. Lähes kaikki äidinmaidonkorvikkeet sisältävät pieniä määriä maissia tai perunaa, jotka voivat aiheuttaa yliherkkyys- tai allergiaoireita. Molemmille korvikkeille reagoivien lapset ja heidän perheensä tarvitsevat eniten apua, eikä moniallergisen lapsen vaivaa tulisi kuitata psykologisista tai muista tekijöistä johtuvaksi virheellisesti negatiivisen testituloksen vuoksi. Pienimmät potilaat eivät pysty itse sanallisesti kertomaan oireistaan, joten vanhempien kuunteleminen on potilastyössä ensiarvoisen tärkeää.

Kiitämme tärkeän aihealueen esilläpidosta, ja toivomme hoitokäytäntöjen hioutuvan edelleen paremmin allergisten lasten perheitä tukeviksi. "

Allergialapset Ry

Viitteet

[1] Martigne L, Delaage PH, Thomas-Delecourt F, Bonnelye G ym. Prevalence and management of gastroesophageal reflux disease in children and adolescents: a nationwide cross-sectional observational study. Eur J Pediatr 2012;171:1767–1773.

[2] Orenstein S. Infantile Reflux: Different from Adult Reflux. Am J Medicine 1997;103:114S– 119S

[3] World Health Organization. White Book on Allergy 2011-2012 Executive Summary. Pawankar R, Walkter Canonica G, Holgate ST, Lockey, RF

[4] Porthan E, Isolauri E, Pärtty A. Imeväisen koliikki, suolistomikrobisto ja probiootit. Suom Lääkäril 2017;72:2601–5.

[5] World Allergy Organization (WAO) Diagnosis and Rationale for Action against Cow`s Milk Allergy (DRACMA) Guidelines. Fiocchi A, Brozek J, Schünemann H, Bahna SL, von Berg A, Beyer K, Bozzola M, Bradsher J, Compalati E, Ebisawa M, Guzman MA, Li H, Heine RG, Keith P, Lack G, Landi M, Martelli A, Rancé F, Sampson H, Stein A, Terracciano L, Vieths S. World Allergy Organ J. 2010 Apr; 3(4): 57–161. Published online 2010 Apr 23. doi: 10.1097/WOX.0b013e3181defeb9 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23268426

[6] Guidelines for the diagnosis and management of cow’s milk protein allergy in infants, Vandenplas Y, Koletzko S, Isolauri E, Hill D, Orange AP, Brueton M, Staiano A, Dupont C. Arch. Disease in Childhood, Vol. 92, Iss. 10, http://adc.bmj.com/content/92/10/902.full, retrieved in 01/2018

www.allergialapset.fi

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?