Kaikkialla läsnä oleva muovi

Vuodesta 1990 alkaen tuotetusta muovista arviolta vain 10 % on kierrätetty.

"Muovi on halpaa, helposti työstettävää ja huoletonta heittää pois."

Viime vuosikymmenet ovat olleet muovin riemumarssia. Muovituotteet ovat terveydenhuollossakin korvanneet muista materiaaleista tehtyjä pakkauksia, astioita, tutkimus- ja hoitovälineitä, jopa vaatteita.

Muovi on halpaa, helposti työstettävää ja huoletonta heittää pois. Muovin käyttöä perustellaan usein hygieenisyydellä ilman todellista näyttöä. Monikäyttöisten, asianmukaisesti puhdistettujen hoitovälineiden riski aiheuttaa hoitoon liittyviä infektioita on hyvin pieni tai jäänyt kokonaan osoittamatta. Infektoiden torjunnassa paljon tärkeämpiä ovatkin muut hyvät hoitokäytännöt.

Viiden eurooppalaisen sairaalan jäteauditoinnissa keskimäärin lähes puolet kaikesta jätteestä oli erilaisia muoveja, kuten pakkausmateriaaleja, desinfektiopyyhkeitä, vaippoja, suojavaatteita ja tutkimuskäsineitä ( HCWH Waste Audit, 2021 ). Top kymppiin mahtuvat myös ruiskut ja erilaiset letkut, muovipullot ja pussit.

Muovin elinkaari alkaa öljyn ja maakaasun porauksesta, joka kuluttaa energiaa ja päästää ilmakehään metaania. Öljynporauksella on myös muita haittavaikutuksia ympäröivälle luonnolle ja vesistöille. Öljynjalostus ja muovin valmistus ovat energia-intensiivisiä ja aiheuttavat kemikaalipäästöjä. Muovituotteiden käytön aikana niistä irtoaa mikromuoveja ja lisäaineita päätyen luontoon ja eläimiin, myös ihmiseen.

Muovien kierrätysmahdollisuudet ovat vielä vähäiset. Vuodesta 1990 alkaen tuotetusta muovista arviolta vain 10 % on kierrätetty. Vaikka muovin polttaminen sellaisenaan tai sekajätteen joukossa tuottaakin energiaa, samalla aiheutetaan hiilidioksidipäästöjä, tuotetaan toksisia kaasuja ja tuhkaa sekä menetetään mahdollisuus käyttää muovia uutena raaka-aineena.

Ympäristöhaittojen lisäksi kertakäyttömuovin käyttöön liittyy myös tuotantoketjujen riski, joka tuli ilmi koronapandemian alkaessa. Kertakäyttötuotteita ei ollutkaan riittävästi saatavissa kysynnän kasvaessa. Kertakäyttösuojavaatteiden hinnat ovat jääneet niin korkealle tasolle pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna, että monikäyttöisten suojavaatteiden käyttö saattaa olla kustannustehokasta hankinta- ja pesulakuluista huolimatta.

Miten välttää muovituotteiden ympäristöhaittoja?

Terveydenhuollon ammattilaisten odotetaan hallitsevan käyttämiensä tuotteiden turvallisuus ja kustannustehokkuus. Ympäristövaikutusten tunnistaminen alkaa tiedon lisäämisellä esimerkiksi jäteauditoinnilla, ja ympäristöhaittojen vähentäminen etenee vastuullisempien vaihtoehtojen kartoituksella.

Suurimpien tuoteryhmien osalta vaihtoehtoja on saatavilla. Kertakäyttövaatteita voidaan korvata moderneilla vaihtoehdoilla, joita kymmeniä kertoja käyttämällä vähennetään CO2-päästöä kertakäyttövaatteisiin verrattuna. Teräs, posliini ja lasi puoltavat hiilijalanjälkivertailuissa usein edelleen paikkaansa, mutta vain ammattilaiset voivat arvioida, mitkä ovat kussakin tilanteessa käytettävät parhaat vaihtoehdot.

Tuotekohtaisista ympäristövaikutuksista tarvitaan luotettavaa tietoa hankintojen tueksi. Kaikkien terveydenhuollon tuotteiden hankinnassa tulisi soveltaa kiertotaloutta tukevia vaatimuksia: myrkyttömyyttä, uudelleen käytettävyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä. Vaatimalla yrityksiltä ympäristövastuullisuutta voidaan vaikuttaa markkinoiden kehittymiseen kohti tuotteiden pitkää käyttöikää, muovijätteen määrän vähentämistä ja muovin kierrätystä korvaamaan fossiilisia raaka-aineita ja niiden päästöjä.

Leena Setälä

Kirjoittaja on kestävän kehityksen johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi