Kansalaiset haluavat ja ansaitsevat psykoterapiaa

Hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa, kirjoittaa Kristian Wahlbeck.

Kansalaiset haluavat ja ansaitsevat psykoterapiaa Kuva 1 / 1

Kansalaisaloite terapiatakuusta saavutti heinäkuussa 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan. Aloite pyrkii takaamaan varhaisen psykoterapeuttisen hoidon saatavuutta. Perusterveydenhuollon ammattilaisen toteaman tarpeen jälkeen hoito alkaisi neljän viikon kuluessa. Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia tulee säilyttää nykyisellään, mutta varhainen apu todennäköisesti vähentää sen tarvetta.

Fyysisen terveyden parantuessa tärkeimmäksi kansanterveyshaasteeksi Suomessa ovat nousseet psykososiaaliset ongelmat. Terveydenhuollon korjaaminen muuttuneita tarpeita vastaavaksi on jäänyt toteutumatta: mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon kustannuksista on pienentynyt koko 2000-luvun ajan. Mielenterveysasioiden sivuuttaminen edellisen hallituksen sote-uudistuksessa kertoo myös siitä, että nykyepidemiologiaa ei ymmärretä riittävästi. Varhaisen psykoterapeuttisen hoidon heikko saatavuus on terveydenhuoltomme suuria kipupisteitä.

Palveluvalikoimaneuvoston mukaan vaikuttaviksi todetut psykoterapeuttiset hoidot kuuluvat julkiseen palveluvalikoimaan ja niitä tule olla tarjolla. Nykyisin tavanomaisiin mielenterveyden häiriöihin tarjotaan sairauslomaa ja lääkkeitä silloinkin, kun varhainen psykoterapia olisi tehokkain ja kustannusvaikuttavin vaihtoehto. Kansalaiset ovat nyt ilmaisseet vaatimuksensa: hoidollisen lyhytpsykoterapian tulee olla osa perusterveydenhuoltoa.

Psykoterapia on vaikuttava hoitomuoto. Lyhyen psykoterapeuttisen hoidon vaikuttavuudesta on Suomessakin tuoretta satunnaistettua näyttöä. Takuun piiriin toivotuissa yksilö-, ryhmä- ja perheterapioissa on useita vaikuttavia, eri viitekehyksiin nojaavia lyhytterapiamuotoja ja psykoterapeuttisia interventioita. Saatavuutta voidaan helpottaa lisäämällä netti- ja ryhmäterapian käyttöä. Nettiterapian tulokset vastaavat kasvokkain tapahtuvan terapian tuloksia. Perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapiassa on tyypillisesti kuudesta seitsemään tapaamista, mutta jopa yhden tapaamisen vaikuttavuudesta on näyttöä.

Psykoterapian laatu on oleellinen. Takuun piirissä olevien hoitojen laatua ja haittavaikutuksia tulee seurata järjestelmällisesti laatu­rekisterillä. On ensiarvoista, että terapia­takuun toimeenpano arvioidaan myös tutkimuksellisesti. Toteutuksen porrastaminen mahdollistaisi verrokkiryhmää hyödyntävän vaikuttavuustutkimuksen, kuten perustulo­kokeilussa.

Takuun toteutuminen vaatii muutoksia myös terapeuttien koulutuksessa. Lyhytterapiaosaamista on vahvistettava, koulutusten saatavuutta parannettava ja niiden hinnoittelu saatava kohtuulliseksi.

Psykoterapia ei sovi kaikille. Osana terapia­takuuta tulee vahvistaa perusterveydenhuollon arviointi- ja ohjausosaamista sekä konsultointimahdollisuuksia. Potilaan ja psykoterapeutin hyvä yhteistyösuhde ennustaa hoitotulosta merkittävästi. Vuorovaikutus on niin merkittävä tekijä, että terapiatakuuseen tulee sisältyä oikeus vaihtaa terapeuttia.

Aloitteen tehneiden mielenterveysjärjestöjen ja kansalaisaktivistien vaatimukset heijastavat lyhyen psykoterapian aseman vahvistumista kehittyneiden länsimaiden terveydenhuollossa. Esimerkiksi Englannissa, Ranskassa, Austra­liassa ja Kanadassa on otettu askelmia perusterveydenhuollon terapiatakuun suuntaan. Kansalaisaloite edustaa tätä eturintamaa, ja se kertoo myös kansalaisten voimaantumisesta ja kokemusasiantuntemuksen kasvavasta merkityksestä terveydenhuollon kehittämisessä.

Päättäjälähtöinen sote-uudistus epäonnistui. Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely näyttää, onko kansalaislähtöinen terveydenhuollon kehittäminen tie eteenpäin.

Kirjoittaja
Kristian Wahlbeck
psykiatrian dosentti, psykoterapeutti, kehitysjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 40/2019.

Oletko jo lukenut nämä?