Kiireellinen lastenpsykiatrinen hoito tulee tarvittaessa kotiin

Kiireellinen lastenpsykiatrinen hoito tulee tarvittaessa kotiin Kuva 1 / 1

Kiireellinen lastenpsykiatrinen hoito tapahtuu yhä enemmän intensiivisenä avohoitona. Porvoon sairaanhoitoalueella 1.1.2012 toimintansa aloittanut jalkautuva lastenpsykiatrinen työryhmä palvelee alle 13-vuotiaita lapsipotilaita ja heidän perheitään. Vastaavanlaista toimintamallia noudatetaan myös Satakunnan alueen nuorisopsykiatrisessa akuuttihoidossa.

Porvoon sairaanhoitoalue käsittää Porvoon, Sipoon, Askolan, Pornaisen, Loviisan ja Lapinjärven. Alueella on asukkaita noin 96 000, joista ruotsinkielisiä vajaa kolmannes. Sairaanhoitoalueella ei ole lastenpsykiatrista osastoa, vaan osastohoitoa tarjoavat tarvittaessa HYKS Lasten ja nuorten sairaala Helsingissä sekä Tammiharjun sairaala Tammisaaressa.

Toiminnan muotoutuminen

Jalkautuva työryhmä toimii lähetepoliklinikkana virka-aikana klo 8–16. Lähetteitä tulee perusterveydenhuollosta, mutta myös esimerkiksi oppilashuollosta tai sosiaaliviranomaisilta. Lisäksi työryhmä antaa konsultaatioapua perustason toimijoille, jolloin voidaan yhdessä pohtia keinoja tukea perhettä ja purkaa kriisitilanteita. Osa potilaista siirtyy intensiiviseen avohoitoon muista lastenpsykiatrisista työryhmistä.

Jalkautuvaan työryhmään kuuluvat psykologi, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja puolipäiväinen lastenpsykiatri. Tällä hetkellä lääkärin työtehtäviä hoitavat konsultoiva lastenpsykiatri, ylilääkäri ja apulaisylilääkäri.

Edellytyksenä jalkautuvalle työlle on, että vanhemmat hyväksyvät intensiivisen työotteen sekä käynnit päiväkodissa tai koulussa. Aloitusneuvottelu pyritään käymään poliklinikan tiloissa, jolloin tavoitteena on hoitosuunnitelman kirjaaminen. Työskentelyn kuluessa arvioidaan, miten pitkäaikaista hoitoa lapsi tarvitsee. Hoitojaksot ovat kestäneet muutamasta kuukaudesta noin vuoteen. Käyntitiheys päätetään tapauskohtaisesti; intensiivisimmillään tapaamisia on yhdestä kolmeen kertaan viikossa.

Jalkautuvassa työryhmässä on 1.1.2012–15.4.2014 hoidettu yhteensä 60 eri potilasta, joista valtaosa oli kouluikäisiä. Toiminnan vakiintuminen näkyi käyntimäärien kasvuna vuonna 2013. Suurin osa potilaista tarvitsi jatkohoitoa. Vuonna 2012 yhden ja vuonna 2013 kahdeksan potilaan kohdalla jalkautuva interventio oli riittävä. Sekä vuonna 2012 että 2013 kaksi lasta tarvitsi kriisihoitoa HYKS Lasten ja nuorten sairaalan osastolla. Vuonna 2013 kahdesta potilaasta tehtiin lähete lastenpsykiatriselle osastotutkimusjaksolle HYKS:iin.

Työmenetelmät

Kriisitilanne vaikuttaa koko perheen dynamiikkaan. Lapsen yksilöllisten kykyjen ja tarpeiden lisäksi arvioidaan perheen toimintakykyä. Esimerkiksi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten käytös saattaa olla vaikeasti ymmärrettävää, mikä voi johtaa konfliktitilanteisiin arjen toimintaympäristöissä. Tavoitteena on tukea perheenjäsenten turvallisuudentunnetta ja vanhempien roolia kasvattajina.

Työskentelymalli on joustava ja siinä sovelletaan näkökulmia kiintymyssuhteeseen fokusoivasta perheterapiasta. Hoito sisältää leikillisyyden, hyväksynnän, uteliaisuuden ja empatian elementtejä (PACE, playfulness, acceptance, curiosity, empathy). Yhteistyötä tehdään myös mm. päiväkodin tai koulun kanssa. Lisäksi arvioidaan lapsen lääkehoidon tarvetta.

Jalkautuvan työryhmän jäsenet ovat havainneet, että konkreettiset, selkeät työskentelymallit tukevat perheen toimintakykyä ja selviytymistä oireilevan lapsen kanssa.

Hoitopuhelut ja hoitosopimus jäsentävät tilannetta. Työntekijöiden ja perheenjäsenten keskustelut ja yhteinen tekeminen lisäävät tietoa perheen dynamiikasta sekä lapsen kyvyistä ja tarpeista, ja lujittavat samalla yhteistyötä lapsen parhaaksi.

Moniammatillisuus

Moniammatillisuus on tärkeää eri näkökulmien löytämiseksi ja yhteensovittamiseksi lastenpsykiatrisessa hoidossa. Jalkautuva työryhmä toimii yhteistyössä myös mm. lastenpsykiatrian poliklinikan muiden tiimien, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.

Toimintaterapeutti tekee havaintoja lapsen motoriikasta, koordinaatiosta, sensorisesta integraatiosta ja kommunikaatiokyvystä. Päiväkodissa tai koulussa tapahtuvan havainnoinnin yhteydessä toimintaterapeutti voi ohjata hen­kilökuntaa ymmärtämään lapsen käyttäytymisen taustoja ja käsittelemään häntä toiminta­kykynsä mukaisesti.

Psykologi on lapsen emotionaalisen kehityksen asiantuntija, jolla on ammattitaitoa arvioida lapsen reaktioiden taustatekijöitä. Tarvittaessa psykologi voi tutkia lapsen tunne-elämää ja kognitiivista kehitystä. Sairaanhoitaja ottaa puheeksi psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä tekijöitä, kuten lapsen tai vanhempien sairastamisen tai vanhempien päihteiden käytön.

Vanhempien pahoinvointi saattaa johtaa perheväkivaltaan tai muuhun lapsen fyysiseen tai psyykkiseen kaltoinkohteluun. Sosiaalityöntekijä voi toimia tulkkina lapsen ja perheen konkreettiseen tuentarpeeseen liittyvissä kysymyksissä. Lapsen turvallisuudentunteen vahvistamiseksi tarvitaan vanhempien ja lähiverkoston ymmärtävää tukea, mutta usein myös lastensuojeluviranomaisten arviota ja apua.

Lastenpsykiatri toimii muiden tiimin työntekijöiden konsulttina, jonka vastuulla ovat sairauden diagnostiikka sekä lääkitystarpeen arviointi ja lääkityksen seuranta Hän tapaa prosessin aikana lapsen ja tämän vanhemmat ainakin kerran ja osallistuu tarvittaessa hoitoneuvotteluihin.

Yhteenveto

Tällä hetkellä suurin osa Porvoon sairaalan jalkautuvan työryhmän potilaista tarvitsee lasten- tai nuorisopsykiatrista jatkohoitoa. Vaikuttaa siltä, että tehostettu interventio ei ole riittävässä määrin voinut pureutua oireilun pitkäaikaisiin syihin. On edelleen tärkeää kehittää ennaltaehkäisevää tukea perusterveydenhuollossa, päiväkodissa ja koulussa sekä yhteistyötä perustason ja lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kesken.

Porvoon sairaanhoitoalueella lastenpsykiatristen osastojaksojen tarve on ollut suhteellisen vähäistä. Jalkautuva lastenpsykiatrinen työ hyödyntää paikallisia tukimuotoja ja kuormittaa näin perheitä vähemmän kuin lapsen hoito etäällä sijaitsevassa sairaalassa. Joissakin tilanteissa lastenpsykiatrinen osastohoito on kuitenkin välttämätöntä.

Moniammatillisuus lastenpsykiatrisessa akuuttityöskentelyssä mahdollistaa eri alojen asiantuntemuksen sekä erilaisten näkökulmien huomioonottamisen lapsen ja perheen ongelmien arvioinnissa ja auttamisessa. Maksimaalisen hyödyn saavuttaminen moniammatillisesta työstä edellyttää luottamuksellisia välejä ja avointa keskustelua työntekijöiden kesken sekä riittävää kouluttautumista ja työnohjausta.

Kirjoittanut:
Heidi Somersalo
LT, ylilääkäri
HUS, Porvoon sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka

Julkaistu Lääkärilehdessä 23/2014.

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi