Kohti aallonharjaa

Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti.

Kohti aallonharjaa Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Koronavirus ja samalla pandemia ovat muuttuneet. Omikronmuunnos tarttuu helposti mutta näyttää useimmiten aiheuttavan lievemmän taudin kuin aikaisemmat muunnokset, ainakin rokotetuille. Vaikka omikronin voi yleensä sairastaa kotona, suuret tartuntamäärät saavat aikaan sen, että myös sairaalapotilaiden määrä kasvaa. Lisäksi henkilökunnan sairastaminen uhkaa järjestelmän toimintakykyä.

Siksi rajoitustoimia tarvitaan. Keväältä 2020 tuttu ”käyrän litistäminen” on edelleen tarpeellista, ehkä myös mahdollista.

Olisiko näin herkästi tarttuvan virusmuunnoksen kehittyminen voitu estää, jos olisi rokotettu ihmisiä kaikkialla maailmassa sen sijaan, että rikkaat maat hamstrasivat rokotteita? Kun rikkaissa maissa jaetaan kolmansia ja neljänsiä rokoteannoksia, köyhien maiden väestöstä edes kerran rokotettuja on vasta 9,5 prosenttia (1). Varmaa vastausta ei ole, koska emme voi kelata pandemiaa takaisin ja yrittää jotakin muuta kuin mitä nyt on tehty.

Lääkäreille päätöksenteko epätäydellisen tiedon perusteella on jokapäiväistä, ja varsinkin hätätilanteissa näin on usein toimittava: tilanteen kehittymistä ja tiedon varmentumista ei voi jäädä odottamaan, koska sillä välin potilas saattaa kuolla. Vastaavasti päättäjät ja viranomaiset ovat koko pandemian ajan joutuneet toimimaan epävarman tiedon ja mallinnusten perusteella. Kokemusta tällaisen pandemian hoitamisesta ei ole ollut kenelläkään eikä missään. Emme voi tietää, ovatko pandemiaa koskevat päätökset ja annetut ohjeet olleet parhaita mahdollisia ja varmimmin toimivia – emmekä sitä, ovatko tämän kirjoittamisen jälkeen tehtävät päätökset sellaisia.

Mutta edelleen pätee se, että jos rajoitustoimenpiteitä, maskisuositusta ja rokottautumiskehotuksia ei noudateta, ne eivät ainakaan toimi.

Silti joka viides suomalainen on edelleen rokottamaton, 12 vuotta täyttäneistä joka kahdeksas. Kahdesti rokotetut ottavat ahkerasti kolmansia annoksia, mutta rokottamattomat hakevat ensimmäisen annoksen paljon harvemmin. Siten rokotuskattavuus on melkein jämähtänyt paikoilleen (2).

Koronavirus on yllättänyt meidät jo monesti. Sammuttaako se lopulta itse pandemiansa, kun omikronmuunnos leviää väestössä ja tuottanee immuniteettia mahdollisia uusia virusmuunnoksia vastaan? Muuttuuko SARS-CoV-2 yhdeksi hengitystievirukseksi muiden joukkoon?

Emme tiedä, voimme ainoastaan toivoa ja koettaa pitää yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvat vahingot niin vähäisinä kuin suinkin. Aikanaan on käytävä läpi, miten tämän pandemian hoito onnistui ja missä epäonnistuttiin. Silloinkin päätelmät jäävät epävarmoiksi: ei ole tehty kaksoissokkokoetta, jossa samankaltaiset valtiot tai alueet olisi arvottu toteuttamaan erilaisia toimenpiteitä. Mikään ei myöskään takaa, että seuraava pandemia käyttäytyisi samalla tavalla kuin tämä. Parasta olisi, jos sen voisi ehkäistä, mutta miten?

Tieteellinen työryhmä Harvardin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella suosittelee trooppisten metsien suojelua, tuotantoeläinten terveyden suojelemista varsinkin asutuskeskusten lähellä, valtioiden välistä yhteistyötä eläinkunnasta karkaavien taudinaiheuttajien havaitsemiseksi sekä pieni- ja keskituloisten maiden terveydenhuollon vahvistamista (3). Tartuntatautiekologian tutkijan Lewis Bartlettin mukaan koronapandemia on näyttänyt, että parhaat selviytymiskeinomme ovat hyvin rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, sosiaaliturvajärjestelmä ja taloudellinen oikeudenmukaisuus (4).

Kirjallisuutta

1

Ritchie H, Ortiz-Ospina E, Beltekian D ym. Coronavirus (COVID-19) Vaccinations (luettu 14.1.2022). https://ourworldindata.org/covid-vaccinations

2

THL. Koronarokotusten edistyminen (luettu 14.1.2022). https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html

3

Harvard Chan C-CHANGE/Harvard Global Health Initiative. Protecting forests and changing agricultural practices are essential, cost-effective actions to prevent pandemics (julkaistu verkossa 18.8.2021). https://www.hsph.harvard.edu/c-change/news/PreventingPandemicsResearch/

4

Bartlett LJ. Preventing pandemics: what can be done from an ecological standpoint? British Ecological Society (julkaistu verkossa 23.12.2021). https://www.britishecologicalsociety.org/preventing-pandemics-what-can-be-done-from-an-ecological-standpoint/

Pertti Saloheimo

lääketieteellinen päätoimittaja

Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?