Kuluttajalle tarjottava mobiililääketieto puhuttaa

Kuluttajalle tarjottava mobiililääketieto puhuttaa Kuva 1 / 1

Potilaan Lääkärilehdessä Erkki Alanko oli arvioinut kahta lääketietojen hakuun mobiililaitteille tehtyä sovellusta eli appia (Kuluttajan mobiililääketieto tallustelee vielä lapsenkengissä). Lääkkeeni-sovellusta kehuttiin oivaltavasta käyttöliittymästä sekä mahdollisuudesta ohjata valmisteyhteenveto myös käyttäjän sähköpostiin. Kirjoituksen mukaan käyttökokemus mobiilisovellukseksi oli ilmeisen hyvä.

Kirjoituksessa todetaan, että ”paljon parjattu pakkausseloste on informaatioarvoltaan ylivertainen Lääkkeeni-sovelluksen tarjoamaan valmisteyhteenvetoon verrattuna”. Lääkkeeni-sovelluksen tekijät ovat samaa mieltä siitä, että pakkausselosteessa on usein ansiokkaasti kirjattu informaatiota selkokielellä. Tietoyhteiskunta on kuitenkin muuttunut esim. 1970-luvun alun ajoista, joihin Erkki Alanko viittaa. Enää ei ole mahdollisuutta sensuroida lääketietoa potilailta. Kansalaiset ja potilaat ovat hyvin valistuneita ja haluavat lukea mahdollisimman kattavasti sairauttaan koskevia tietoja. Monet käyttäjät valitsevat mieluummin samoja tietolähteitä, joita ammattilaiset käyttävät, eikä ns. maallikkoversio ole heidän mielestään riittävä.

Lääkkeen valmisteyhteenveto perustuu viranomaisen hyväksymään lääkeinformaatioon, jota lääkeyritys pitää tarvittaessa ajan tasalla. Se on netistä maksutta löydettävissä, jos intoa ja taitoa riittää. Tällöin kuitenkin on riskinä, että potilas lukee mahdollisesti vanhentunutta tietoa tai jopa väärän pakkauksen tai tuotteen tietoa. Lääkkeeni-sovelluksessa viivakooditunnistus tai VNR-numeron syöttäminen lääkepakkauksesta takaa, että käyttäjä löytää varmasti oikean valmisteyhteenvedon. Tiedon toimittaja Multirec Oy päivittää jatkuvasti uudet valmisteyhteenvedot palveluun. Tällä pyritään takaamaan, että käyttäjä saa sovelluksen kautta aina uusimman informaation.

Alangon kirjoituksessa pidettiin valmisteyhteenvedon tekstiä maallikolle liian vaikeatajuisena. Lääkkeeni-sovelluksessa lääkkeen käyttöaiheet näytetäänkin etusivulla potilaan ymmärtämässä muodossa. Tämä potilaan kielellä ilmaistu käyttötarkoitus perustuu yli kymmenen vuoden seurannan aikana kerättyyn tietoon lääkäreiden reseptille kirjoittamista teksteistä. Tällä pyritään juuri vähentämään vaikeaselkoisten termien käyttöä. Valmisteyhteenvedon sanamuotoja ei luonnollisestikaan voida mennä muuttamaan, eikä voida vaikuttaa valmisteyhteenvedon pituuteen, joita Alanko kritisoi. Nämä ovat viranomaisten päätöksiin perustuvia dokumentteja.

Lääkkeeni-sovelluksen tekee tällä hetkellä ainutlaatuiseksi tieto siitä, liittyykö lääkkeen annostukseen tai lääkevasteeseen yksilöllisiä, geneettisiä tekijöitä. Tämä farmakogeneettinen tieto perustuu Abomics Oy:n kirjallisuudesta keräämään tietokantaan. Monen lääkkeen osalta on löydetty geneettisiä eroja, jotka vaikuttavat lääkkeen vasteeseen. Mm. yleisesti käytetyn kipulääkkeen, kodeiinin, kohdalla valmisteyhteenveto toteaa, että lääkettä ei tule turvallisuussyistä käyttää potilaille, joiden tiedetään olevan ns. ultranopeita metaboloijia. Suomessakin näitä potilaita on yli 10 % väestöstä. Lääkkeeni-sovellus tuo nämä varsin tuoreet tutkimustiedot helposti lääkärin tietoon. Tällä voidaan toivottavasti parantaa lääkehoidon turvallisuutta ja tehoa. Farmakogenetiikka tulee olemaan keskeinen osa yksilöllistä lääketietoa geenidiagnostiikan tarkentuessa ja hintojen laskiessa. Sekä terveydenhuollon ammattilaisten että potilaiden on oikeus saada käyttöönsä uusin tieto siitä, minkä lääkkeiden kohdalla geenitiedoilla voi olla merkitystä.

Kirjoittaja
Jari Forsström
Lääketieteellisen tietotekniikan dosentti
Sisätautien erikoislääkäri
Toimitusjohtaja, Abomics Oy

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi