Kuluttajan mobiililääketieto tallustelee vielä lapsenkengissä

Kuluttajan mobiililääketieto tallustelee vielä lapsenkengissä Kuva 1 / 1

Kun Lääketietokeskus julkaisi ensimmäisen Potilaan lääkeopas Pharmaca Fennican kolmisenkymmentä vuotta sitten, ensipainos oli vaatimattomasti 50 000 kappaletta. Kaikki meni, viimeiset 20 000 kappaletta Suomalaisen Kirjakerhon kautta.

Sen jälkeen Lääkeopasta julkaistiin parin vuoden välein 10 000 – 15 000 kappaleen painoksina. Kysyntä ja tarve oli siis valtava.

Ajat ovat muuttuneet. Moni moderni potilas haluaa tietoa lääkkeistä mobiililaitteiden kautta, mutta mobiililääkeinformaatio tallustelee lapsenkengissä.

Pharmaca Fennica oli ennen vain lääkäreiden käytössä. 1970-luvun lopulla myös sairaanhoitajat saivat luvan ostaa ”lääkeraamatun”. Potilaille tietoa lääkkeiden vaikutuksista ei haluttu antaa. Haittavaikutuksista puhumisen seurauksena arveltiin potilaiden lopettavan tyystin lääkkeiden käytön. Siksi myös apteekkien käyttämä ELLI-järjestelmää (Elektroninen Lääkeinformaatiojärjestelmä) vastustettiin kovasti. Terveyskeskuksen lääkärikokouksessa saatettiin äänestää, saako apteekki jakaa näitä ELLI-tulosteita potilaille. Haminassa päätettiin kieltää. Apteekki lopetti oitis ohjelehtisten jakelun.

Ammattilaisille on tätä nykyä tarjolla monenlaista lääketietoa mobiililaitteilla alkaen Pharmaca Fennicasta. Kuluttajien informointi on vielä lapsen kengissä. Tarjolla on pari puhelimella käytettävää sovellusta, apps’ia. Toki tavallisia www-sivuja voi selata älypuhelimella jos ne on siihen tarkoitukseen optimoituja. Muuten käyttö on tuskallista.

Lääkehaku

Ensimmäisenä lääketietoa tarjoavana apps’inä ehti markkinoille maksuton Lääkehaku-sovellus iPhonelle. Sen käyttöliittymä on erittäin yksinkertainen. Käyttäjä antaa lääkkeen nimen ensimmäisen kirjaimen ja selaa sitten aakkosjärjestyksessä olevia lääkenimiä, valitsee etsimänsä lääkkeen nimen ja sovellus tuo näytölle halutun lääkkeen pakkausselosteen. Ruotsinkielinen pakkausseloste on suomenkielisen perässä. Ohjelman taustalta löytyy ruotsalainen yritys, Scanapps.

Myöhempää vertailua varten esimerkkinä simvastatiini-lääkkeen pakkausselosteen teksti tuotteen käyttötarkoituksesta:

”Simvastatin Xxxxx -tabletteja käytetään seuraaviin tarkoituksiin:- kolesterolin ja muiden veren rasvojen (triglyseridien) pitoisuuden alentamiseen yhdistettynä ruokavaliohoitoon”

Lääkehaku- ja Lääkkeeni-sovellusten tekstit näytetään pdf-muodossa ja tekstin lukeminen älypuhelimen näytöltä on työlästä, ellei mahdotonta.

Lääkkeeni

Lääkkeeni-sovellus on aivan tuore tulokas. Sekin on tarjolla vain iPhonelle. Luvassa on WP-sovellus. Se houkuttelee asiakasta oivaltavalla käyttöliittymällä. Käyttäjä osoittaa puhelimella lääkepakkauksen viivakoodia ja sovellus tuo sen perusteella näytölle halutun tuotteen tekstin. Myös perinteinen nimihaku on tarjolla.

Kokeilin hakua käyttämäni lääkkeen nimellä Simvastatin Xxxx. Haku tuo esiin tuotteen VNR-numeron (koodi, jonka avulla lääkepakkaus voidaan tunnistaa), lääkkeen tunnistetiedot sekä käyttöaiheen muodossa ”kolesterolin alentamiseen”. Lisäksi etusivulla on tieto vaikuttavasta aineesta. Muuta tietoa ei ole, mutta valmisteyhteenvedon voi ladata näytölle tai lähettää itselleen sähköpostilla. Se onkin viisasta, sillä sähköpostitse tuleva pdf-tiedosto sisältää 16 sivua. Se on tuotteen ”virallinen valmisteyhteenveto”. Niinpä sen sisältä teksti on suunnattu lääkärille, et maallikolle.

Pdf-tiedostossa potilaalle Simvastatin Xxxxxn käyttöaiheesta kerrotaan mm. seuraavaa:

Hyperkolesterolemia
Primaarisen hyperkolesterolemian tai sekamuotoisen dyslipidemian hoitoon ruokavalioon yhdistettynä, kun ruokavalio ja muut lääkkeettömät hoitomuodot (esimerkiksi liikunta, laihdutus) eivät ole tuottaneet riittävää hoitovastetta.
Homotsygoottisen familiaalisen hyperkolesterolemian hoitoon ruokavalion ja muun lipidejä alentavan hoidon (esim. LDL-afereesi) ohella tai jos tällaiset hoidot eivät sovi.

Sitaatit kertovat lukijalle samasta asiasta, lääkkeen käyttötarkoituksesta. Paljon parjattu pakkausseloste on informaatioarvoltaan ylivertainen Lääkkeeni-sovelluksen tarjoamaan, ammattislangia ja täsmällisistä lääketieteellistä tietoa sisältävään tietoon.

Tulevaisuudessa osa ohjelman sisältämästä tiedosta muuttuu maksulliseksi. Tarkoitus on lisätä Abomicsin omasta tietokannasta tieto siitä, liittyykö lääkkeen vasteeseen merkittäviä geneettisiä yksilöllisiä eroja. Testaamaani hyvin yleiseen kolesterolilääkkeeseen tällainen symboli on liitetty. Klikkaamalla sitä, sovellus kertoo, että ”Lääkkeen aineenvaihduntanopeuteen tai muuhun vaikutukseen liittyy geneettistä vaihtelua. Turvallisen ja tehokkaan yksilöllisen lääkeannoksen määrittämisessä voi olla hyötyä geenitestistä. Liittyvä geenitesti: LDLR”

Juuri tämä lienee osa ansaintalogiikkaa: Kuluttajalle kerrotaan yksilöllisen lääkeannoksen määrittelyn mahdollisuudesta ja siitä tiedosta menee pieni maksu. Lisäksi tarjotaan ehkä myös geenitestiä. ”Kululogiikka” lienee sellainen, että rahat menevät potilaan pussista, KELA ei varmasti korvaa.

Mitä geenitestillä sitten tavoitellaan? Simvastatiinin – ja muidenkin kolesterolilääkkeiden – kohdalla pyrittäisiin selvittämään monien kolesterolilääkkeiden harvinaisen haittavaikutuksen myopatian / rabdomyolyysin riskiä. Haittavaikutus ilmenee lihaskipuna, -arkuutena tai -heikkoutena. Käyttämistäni lääkkeistä myös Marevan:n kohdalla oli tieto geenitestin mahdollisuudesta. Lieneekö geenitesti tarpeen? Annos sovitetaan joka tapauksessa erittäin tarkasti vasteen mukaiseksi annosta asteittain nostamalla kunnes oikea annos löydetään.

Hyvinvointini

Orionin julkaisema Hyvinvointini-sovellus tarjoaa pakkausselosteisiin perustuvaa lääketietoa suomeksi ja ruotsiksi. Tietoa löytyy vain Orionin omista lääkkeistä. Omat lääkkeet lisätään valikoimaan syöttämällä lääkepakkauksesta eränumero, jonka perusteella lääke löytyy nopeasti.

Ohjelmaan voi asettaa lääkekohtaisia muistutuksia lääkkeen ottamisen tueksi. Se on pieni, mutta hyödyllinen lisä, jonka soisi löytyvän myös muista lääketieto-ohjelmista. Lisäksi ohjelmasta löytyy mahdollisuus omien muistiinpanojen tekemiseen.

Lääkeinfo

Takavuosina kuluttajille tarjottavaa lääkeinformaatiota hallitsi Lääketietokeskus. Sen luovuttua ”julkisen palvelun tehtävästään” markkinoille on tullut uusia yrittäjiä. Pakkausselosteet ovat julkisia asiakirjoja, joten uusia yrittäjiä lienee edelleen luvassa. Vaarana on tietenkin, että päivitys jää pois. Lääketietokannan ylläpidossa se on kallein osa, ei niinkään tiedon hankkiminen. Tietojen pitää pysyä ajan tasalla useita vuosia, päiväperhot luovat uhan lääketurvallisuudella. Tätä puolta asiasta myös FIMEAn (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) on syytä pohtia, jos se luovuttaa pakkausselostetietokantaa sovellusten tekijöille.

Lääketietokeskuksella on Lääkeinfo-internetpalvelu, joka on kuluttajille avoin ja maksuton. Siitä ei toistaiseksi ole julkaistu mobiiliversiota. Palvelu sisältää lähes kaikkien markkinoilla olevien valmisteiden pakkausselosteet suomeksi ja ruotsiksi. Palvelun hieno lisäominaisuus on, että se muuttaa tekstin puheeksi. Näin myös näkövammaiset saavat tietoa lääkkeistään.

Kaiken tietotulvan keskellä: Mihin tarvitaan pakkausselosteperustaista lääkeinformaatiota. Jokaisessa Suomessa myytävässä lääkepakkauksessa on paperinen pakkausseloste. Näyttää kuitenkin siltä, että kysyntä on pohjaton: Osoitteessa www.laakeinfo.fi sivulatauksia on yhteensä lähes 6 miljoonaa vuodessa!

Erkki Alanko
Kirjoittaja on 65-vuotias helsinkiläinen viestinnän neuvonantaja, jolla on todettu eteisvärinä. Se ei kuitenkaan häiritse tärkeintä: Hän on intohimoinen puutarhaharrastaja.

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi