Lastenpsykiatrinen tehohoito

Lastenpsykiatrinen tehohoito Kuva 1 / 1

Helsingin lastensuojelussa kuohuu – aiheesta. Resurssipula, josta työntekijät ovat kärsineet vuosia, tuntuu kulminoituvan nyt, kun julmasti murhatun 8-vuotiaan tytön tarina on tuoreessa muistissamme. Tyttö oli lastensuojelun asiakas, jonka henki olisi ehkä säästynyt huostaanotolla. Tällä kertaa turvaverkko petti.

Niin ei pitäisi tapahtua yhdellekään lapselle. Pelkkä ajatus tytön kärsimyksestä on sietämätön. Silti, syytöksiä ja oikeudenkäyntejä seuratessani, ajattelen myötätunnolla myös työntekijöitä.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ on lähes mahdotonta. Valtavia päätöksiä perheen ja lapsen elämästä joutuu tekemään ilman röntgenkatsetta tai ennustajan lahjoja. Vastuu on kannettava henkilökohtaisesti, vaikka päätös on tehty määrättyjen, niukkojen resurssien puitteissa.

Vain murto-osa lastensuojelutyöstä on lasten sijoittamista pois perheestään. Huostaanoton suosittaminen on helppo päätös, kun löytää neulojen keskellä konttaavan vauvan, jonka vaippa on lakannut pitämästä vuorokausi sitten. Mutta miten toimia, jos kaapeissa on ruokaa, näkyviä pahoinpitelyn merkkejä ei ole, kukaan ei ole kamoissa, lapset vaikenevat ja vanhemmat kieltäytyvät tuesta? Miten voit ennustaa miten tässä perheessä käy? Tänään, kuukauden päästä, kun lapset ovat aikuisia? Miten perustelet päätöksesi?

Usein apuun pyydetään yhteistyökumppaneja lääketieteen puolelta, kuten sosiaalipediatriasta tai lastenpsykiatrialta.

Minäkin konsultoin lastensuojelun työryhmiä ja teen olosuhdeselvityksiä perheissä, joissa tarvitaan tavanomaista enemmän näkökulmia lastensuojelutoimien suunnitteluun. Näkyykö lapsessa psyykkisen laiminlyönnin merkkejä? Millainen on lapsen ja vanhemman suhde? Onko lasten psyykkinen kasvu turvattu näissä olosuhteissa – vai tarvitaanko huostaanotto?

Vaikeissa perhevyyhdeissä lastensuojelu ja lastenpsykiatria kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Monesti perheessä voidaan todeta vuorovaikutushäiriö tai vanhemman päihde- ja mielenterveysongelmat. Usein kaikki kolmekin. Näiden seurauksena syntyvät lastensuojelullisesti merkittävät laiminlyönnit, ylilyönnit, lyönnit. Ja niiden seurauksena lapsen psyykkiset ongelmat, jotka hoitamattomina jatkuvat jopa aikuisuuteen, ehkä omaan vanhemmuuteen asti.

Nämä lapset ovat lastenpsykiatrian tehohoitopotilaita. He eivät voi odottaa loputtomiin niukkojen resurssien armoilla. Somaattinen tehohoitokin on kallista, mutta kuluja ei lasketa kun yritetään pelastaa pienen potilaan henki tai edes osittainen terveys.

Mitä sitten olisi lastenpsykiatrinen tehohoito lastensuojelun kentällä? Terapiat eivät sovellu kaikille, eikä lääkitys pelasta perheen vaikeuksilta. Kaikki perheenjäsenet tulisi huomioida. Mukaan tarvittaisiin silloin myös aikuispsykiatria ja päihdelääketiede.

Akuuttilääketiede tekee tuloaan Suomeen, saataisiinko tästäkin uusi erikoisala? Sosiaalipediatrian, lasten- ja nuorisopsykiatrian, aikuispsykiatrian, päihdelääketieteen ja oikeuslääketieteen yhdistetty pätevyys.

Se olisi sama, äärimmäisen vaativa työkenttä, jolla lastensuojelun sosiaalityöntekijät jo toimivat.

Janna Rantala



LL Janna Rantala on lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka myös kouluttaa lastenpsykiatriaan ja vanhemmuuteen liittyvistä aiheista.

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi