Potilaan sähköinen lääkelista

Potilaan sähköinen lääkelista Kuva 1 / 1

Veroilmoituksen teko on nykyisin aika helppoa, verottaja on koonnut esitäytettyyn veroilmoitukseen tiedossaan olevat summat niin tuloista kuin maksetuista ennakkoveroista osinkoihin ja maksettuihin korkoihin asti. Veronmaksajan tarvitsee korjata vain muuttuneet tiedot. Miten kätevää olisikaan, jos päivystykseen tulevalle tajuissaan ja tolkuissaan olevalle potilaalle olisi tulostettu tietojärjestelmässä olevat lääkitystiedot. Siinä odotellessaan hän voisi tarkistaa listan ja tehdä tarvittavat täsmennykset.

Terveysteknologiayritykset tuovat markkinoille mitä mielikuvituksellisimpia sensoreita, älylattioista älyvaatteisiin, niin unta, sykettä kuin kulutettuja kaloreita voi seurata reaaliajassa. Silti markkinoilta puutuu jotain tuiki tarpeellista: kätevä ohjelmisto käytössä olevan lääkityksen rekisteröintiin ja ylläpitoon joko omalla kotitietokoneella tai mobiililaitteilla. Selkeä ja helppolukuinen lääkelista on niin potilaan kuin lääkärin toivomuslistalla kärkisijoilla.

Luotettava ja helposti hallittava lääkelista säästäisi lääkärin työaikaa ja lisää merkittävästi potilasturvallisuutta. Lääkevaihto on säästänyt yhteiskunnan kustannuksia, mutta tehnyt lääkitystietojen muistinvaraisesta hallinnasta entistä vaikeampaa potilaalle. Lääkkeiden nimien sijasta pitäisi hallita vaikeita farmakologian termejä ja vaikuttavien aineiden nimiä.

KanTa-järjestelmästä löytyy tiedot 30 viime kuukauden aikana kirjoitetuista resepteistä ja siitä, onko potilas hakenut lääkkeet apteekista. Potilaalla voi olla tarvittaessa käytettävää lääkitystä, joka on hankittu aiemmin eikä KanTa-järjestelmään kirjata itsehoitolääkkeitä.

Potilaat tietävät itse parhaiten, mitä lääkkeitä heidän lääkekaapeistaan löytyy. Heistä valtaosa pystyy tekemään tarkemman listan kotona. Kotona kaikessa rauhassa tallennettuun listaan tulee varmemmin niin itsehoitolääkkeet ja vain tarvittaessa käytettävä kipulääkitys. Ikääntyneillä ja monisairailla lääkityslistat voivat olla pitkiä. Lista kerätään aina jokaisessa terveydenhuollon yksikössä erikseen, eli sama aikaa vievä työ tehdään moneen kertaan. Vielä vuonna 2014 maamme johtava yliopistosairaala kirjoittaa poliklinikkakäynnille tulevalle potilaalleen: ”Ottakaa mukaanne sairausvakuutuskortti, lääkereseptit sekä itsellänne olevat sairauteenne liittyvät asiapaperit ja mahdollisesti yksityissektorilta saamanne röntgenkuvat”. Eiköhän jo olisi aika siirtyä reseptien kiikuttamisesta nykyaikaan?

Nyt potilaan käyttöön on tullut sähköisiä järjestelmiä, joihin voi tallettaa lääkitystietojaan. Käytössä olevan lääkityksen lisäksi on lähes yhtä tärkeää se, mitä lääkkeitä ei ole käytössä. On tärkeää tietää lääkkeet, joista on tullut vaikeita allergiaoireita, samoin lääkkeet, jotka on vaihdettu jostain muusta syystä toiseen valmisteeseen.

Lääkekortti.fi

Lääkekortti.fi on palvelu, jonne voi kerätä lääkitystietonsa ja tallettaa sen omalle tietokoneelleen tai muistitikulle. Lääkekortti on nykyisin myös yhdistetty Taltioni-palveluun, joten siihen teoriassa pitäisi päästä käsiksi Taltioni-palvelun kautta miltä tahansa koneelta. Kokeilussa tämä onnistui toistaiseksi vain osin. Taltioni-palvelu ei aina löytänyt linkitettyä lääkekorttia.

Lääkekortti-ohjelman hyvä puoli on siinä, että sen voi tulostaa ja pitää mukana vaikka lompakossa, etenkin jos lääkelista on lyhyt ja sairauksia vähän. Lääkekortin tulostusohjelmassa on vahvuutena sekin, että siinä on ensiksi käytössä olevat lääkkeet ja tarvittaessa otettava lääkitys.

Sitran kehittämä Taltioni-alusta on toinen vaihtoehto lääkitystiedon tallentamiseksi. Ensiksi on perustettava Taltioni-tili, joka – ainakin toistaiseksi – on ilmainen. Siihen tarvitaan joko pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Taltioni-alustaa voi käyttää monenlaiseen terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon kokoamiseen.

Toimiiko Taltioni potilaan ja lääkärin yhteistyövälineenä

Potilas voi antaa kätevästi Taltioni-tietojensa lukuoikeuden lääkärinsä käytettäväksi. Kirjoittaja testasi tämän myös käytännössä. Tästä voi olla merkittävää etua esimerkiksi mobiililääkärin kanssa etäasioidessa, tai puhelinkonsultaatiossa, kun pitkiä lääkelistoja tai lääkeaineallergioita ei tarvitse ryhtyä luettelemaan ja kirjaamaan muistiin.

Lääkityksen sisään kirjaaminen Taltioniin on sekä potilaan että lääkärin mielestä tarpeettoman monimutkainen. Oleellista on vaikuttava aine ja vahvuus ja lääkärin määräämä annostus. Siinä kysytään niin VNR-numeroa kuin muitakin tarpeettomia yksityiskohtaa. Ainakin potilaan mielestä yksi tärkeä yksityiskohta puuttuu: lääkärin nimi. On nimittäin tärkeä tietää, onko lääkitykseen päädytty pitkäaikaisessa hoitosuhteessa vai satunnaisella yksittäiskäynnillä.

Taltionin verkkosivuilla sanotaan, että lääkelistan voi myös tulostaa. Taltionia pitäisi vielä kehittää siihen suuntaan, että listan voi paitsi tulostaa, myös tulostaa selkeästi luettavaan muotoon. Jatkuva lääkitys erikseen, sitten tarvittaessa käytettävä kipu- tai oirelääkitys ja ulkoisesti käytettävät lääkkeet ja lopuksi potilaan käyttämät itsehoitovalmisteet.

Vaikeista lääkeaineallergioista pitäisi varoitukset saada selvästi näkyville, ehkä esimerkiksi värejä käyttäen.

Kun potilas ryhtyy tallentamaan lääkitystietojaan, huomaa ensiksikin sen, että huolellisen lääkelistan kirjaamiseen menee hyvin paljon aikaa. Niinpä Taltionia pitää tehdä helppokäyttöisemmäksi. Tarpeettomat yksityiskohdat tulee oletusarvoisesti jättää pois näkyvistä. Tulostus ja visuaalinen näkymä on myös suunniteltava sellaiseksi, että tärkeimmät tiedot tulevat ensiksi.

Potilaiden kotonaan käyttämä työpanos voi säästää terveydenhuollon ammattilaisten aikaa, kunhan yhteisistä pelisäännöistä sovitaan. Listan rakentaminen on vain aloitettava ajoissa, silloin kun vielä jaksaa, muistaa ja osaa.

Kaiken kaikkiaan Taltionin lääkitystiedosto on hyvä alku, josta pienellä lisäkehityksellä voi tulla arvokas yleisessä käytössä oleva potilaan ja lääkärin yhteistyöväline.

Satu Salonen
Kirjoittaja on sairaan hyvä potilas ja tietokirjailija, joka asuu osan vuodesta Kittilässä.

Mikko Lehtovirta
Kirjoittaja on aineenvaihdunnan post-doc-tutkija Helsingin yliopistossa, pitää potilastyöstä ja on kiinnostunut uusista terveysteknologioista.

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi