Resistenssitilanne huononee – tuovatko uudet mikrobilääkkeet avun?

Mikael Soininen
Harri Marttila
”Lääkkeille vastustuskykyiset mikrobit yleistyvät vääjäämättä.”

Tuoreen arvion mukaan lääkkeille vastustuskykyiset mikrobit ovat osallisena lähes viidessä miljoonassa kuolemassa vuosittain (11 Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. Lancet 2022;399:629–55. doi: 10.1016/S0140-6736(21)02724-0. ). Ne ovat suuri haaste ihmiskunnalle.

WHO julkaisee vuosittain katsauksen kehitystyön alla olevista mikrobilääkkeistä (22 2021 Antibacterial agents in clinical and preclinical development: an overview and analysis. Geneva: World Health Organization 2022.). Tärkeimmiksi kohteiksi WHO arvioi lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin sekä karbapeneemiantibiooteille vastustuskykyiset akinetobakteerit, pseudomonakset ja enterobakteerit. Lääkkeille vastustuskykyiseen tuberkuloosiin menehtyy arviolta 250 000 henkilöä vuosittain, ja gramnegatiivisissa sauvabakteereissa esiintyvät karbapenemaasientsyymit ovat yleistymässä. Vastikään myyntiluvan on saanut lääkkeitä, joista on apua näiden infektioiden hoidossa.

Euroopan lääkevirasto on WHO:n katsauksen mukaan vuoden 2017 jälkeen antanut myyntiluvan seitsemälle uudelle mikrobilääkkeelle: fluorokinoloniryhmän delafloksasiinille, tetrasykliiniryhmän eravasykliinille, ensimmäiselle pleuromutiliineihin kuuluvalle bakteerilääkkeelle lefamuliinille, kefalosporiiniryhmän kefiderokolille sekä kahdelle beetalaktamaasinestäjälle eli vaborbaktaami-meropeneemi- ja relebaktaami-imipeneemiyhdistelmille. Lisäksi myyntiluvan on saanut nitroimidatsoliryhmän tuberkuloosilääke pteromanidi.

Lääkkeiden käyttöaiheet eroavat toisistaan, mutta yhteistä on se, että niiden avulla voidaan saada tehoa osaan mikrobeista, jotka ovat vastustuskykyisiä vanhemmille lääkkeille.

Uusista valmisteista lefamuliinilla on myös uusi vaikutusmekanismi. Se estää tRNA:n oikean sijoittautumisen, jolloin bakteerien proteiinisynteesi estyy. Kefiderokoli on puolestaan kiinnostava uutuus, koska molekyyliin on liitetty sideroforinen sivuketju, jonka avulla lääkeaine kykenee sitoutumaan solunulkoiseen vapaaseen rautaan. Tämä mahdollistaa sen aktiivisen kuljetuksen gramnegatiivisten bakteerien periplasmiseen tilaan poriinikanavien lisäksi.

Delafloksasiini ja lefamuliini voidaan antaa myös suun kautta, joten niitä on mahdollista käyttää avohoidossa. Kumpikin valmiste on tarkoitettu aikuispotilaiden avosyntyisen keuhkokuumeen hoitoon, kun muita valmisteita ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Delafloksasiinin käyttöaiheena on lisäksi ihon ja pehmytkudoksen akuuttien bakteeri-infektioiden hoito.

Myyntiluvan saaneiden lääkkeiden lisäksi WHO:n katsauksen mukaan kliinisissä kokeissa on 77 mikrobilääkettä tai yhdistelmää, joista 45 on perinteisiä antibiootteja ja 32 muita valmisteita, kuten vasta-aineita tai bakteriofageja. Faasin III tutkimuksiin ehtineiden joukossa on beetalaktaamiantibiootteja sekä niiden yhdistelmiä uusien beetalaktamaasinestäjien kanssa, makrolideja ja topoisomeraasinestäjiä.

Vaikka olemme saaneet viime vuosina käyttöömme uusia mikrobilääkkeitä ja lisää valmisteita hyväksytään käyttöön, resistenssiongelma pysyy. Lääkkeille vastustuskykyiset mikrobit yleistyvät vääjäämättä maailmalla, ja tämä heijastuu myös Suomen tilanteeseen.

Uudet, osaan vastustuskykyisistä mikrobeista tehoavat lääkkeet auttavat meitä hoitamaan näitä infektioita, mutta samalla jokaisen lääkärin on tunnettava vastuunsa näitä lääkkeitä määrätessään, jotta emme olisi osa ongelmaa vaan sen ratkaisua.

Harri Marttila

LT, infektiolääkäri

Tyks, Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?