Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia

Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella ja kulttuurilla on vahva yhteys parempaan terveyteen. Kannattaisiko taiteen ­mahdollisuuksia huomioida enemmän?

Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia Kuva 1 / 1

Nykykäsitysten mukaan ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat syvästi fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset seikat. Lääketieteessä ihminen nähdään holistisena kokonaisuutena. Tästä huolimatta on hämmentävää, että esimerkiksi masennuslääkkeiden kulutus on yli kuusinkertaistunut 15 vuoden kuluessa Suomessa. Ongelman ratkaisuun olisi muitakin vaihtoehtoja kuin lääkkeet.

Taidelähtöisillä menetelmillä voidaan päästä käsiksi syihin ja tunteisiin. Taiteen monista vaikuttavuusmahdollisuuksista yksi on esteettinen vaikutus. Taide luo yhteyttä ihmisen omaan mieleen, tunteisiin ja muistoihin. Sen tiedetään vähentävän post-traumaattista stressiä. Taidekokemukset tuovat mieleen asioita, auttavat yhdistelemään, kokemaan ja tuntemaan ihmisenä olemisen maailmaa. Taiteiden vaikutusmekanismissa on jotakin samankaltaista kuin placebo- ja nocebo-tutkimuksiin liittyvissä mielen sisäisissä vaikutuksissa. Taide tukee yhteyttä tunnemuistoihin ja sitä kautta kokemus elämän hallinnasta kohenee.

Taide tuo elämään muuta sisältöä kuin oman terveyden tarkkailun, mikä puolestaan vähentää käyntikertoja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Britanniassa Gloucester Clinical Commissioning Group ylläpitää Artlift-ohjelmaa, jossa kroonisesta kivusta ja lievistä mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat ohjataan yleislääkärin vastaanotolta osallistavan taiteen ryhmiin. Asiakkaat osallistuvat taidetoimintaan 2 tuntia kerrallaan, 10 viikon ajan. Taidetoimintaan osallistuneet raportoivat terveydentilansa parantuneen ja lisäksi yleislääkäri- ja sairaalakäyntien todettiin vähentyneen (37 % ja 27 %). Kustannus-hyötyanalyysin mukaan tämä säästi vuodessa potilasta kohden 216 puntaa.

Myös kriittistä näkökulmaa tarvitaan

”Esitettäessä pyhiä melodioita ja käytettäessä sielua kiihottavia sävellajeja voimme havaita heidän olevan sellaisessa tilassa, kuin he olisivat saaneet lääkettä ja puhdistautuneet.” (Aristoteles, Politiikka VIII, 7, 1342a5)

Taiteen suhdetta hyvinvointiin ja terveyteen on käsitelty viime vuosina useissa tutkimuksissa. Daisy Fancourt osoittaa kirjassaan Arts in Health vakuuttavalla tavalla taiteen myönteisen potentiaalin terveydenhuoltoalalla. Hän muistuttaa taiteen pitkästä kulttuurihistoriasta suhteessa terveyden vaalimiseen. Taiteen interventioilla voidaan tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä laajasti eri toimintayhteisöissä. Fancourt osoittaa useita myönteisiä tuloksia myös terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnille.

Taiteen myönteisiin vaikutuksiin ei kuitenkaan suhtauduta kritiikittömästi. Kriittisimmät kannanotot pureutuvat kausaalisuhteen haasteeseen. Interventiotutkimusten yleisin haaste on vaikuttavan tekijän eristämisen vaikeus ihmistutkimuksessa. Useissa tapauksissa ei voida yksiselitteisesti sanoa, vaikuttaako tutkimuksen kohteena oleva asia vai joku toinen muuttuja toivottujen tulosten saavuttamiseen. Tästä kriittisestä näkökulmasta huolimatta taiteen vaikutuksia voidaan ja niitä pitää tarkastella perustelluin tutkimuksin.

Useissa tutkimuksissa on selvinnyt, miten kulttuuripalvelujen käyttäminen ja kulttuuri­aktiviteetteihin osallistuminen ovat yhteydessä koettuun terveyteen ja elämänlaatuun.

Taidetta yli sata tuntia vuodessa kuluttavilla oli tutkimuksen mukaan selvästi parempi psyykkinen hyvinvointi kuin niillä, joilla taideosallistumista ei ollut yhtään tai sitä oli alle sata tuntia vuodessa. Kulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuurinen harrastustoiminta olivat merkittävässä yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan ja myös hyvään elämänlaatuun. Samoin osallistuminen luovaan ja vastaanottavaan kulttuuritoimintaan on merkitsevästi yhteydessä hyvään terveyteen ja tyytyväiseen elämään sekä matalaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen molemmilla sukupuolilla. Erityisesti miehillä vastaanottava kulttuuriosallistuminen oli vahvasti yhteydessä kaikkiin terveysmuuttujiin.

Annos-vastevaikutus oli myös osoitettavissa: mitä enemmän osallistumista ja erilaisia kulttuuriaktiviteetteja oli, sitä parempia terveysindikaattoreilla mitatut tulokset olivat. Kulttuuriosallistumisella oli vahva yhteys sosioekonomiseen asemaan, mutta koetun terveyden ja tyytyväisyyden paraneminen ja vähäinen masentuneisuus eivät riippuneet tästä.

Osallistumisen mahdollisuus kuuluu kaikille

Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tähän väitteeseen kannattaa suhtautua vakavasti.

Hallitus on nostanut taiteen mahdollisuuksien kehittämisen yhdeksi kärkihankkeistaan. Lisäksi Suomen Akatemia rahoittaa kuusivuotista ArtsEqual-tutkimushanketta ja Taiteen edistämiskeskus panostaa taiteen hyvinvointivaikutuksien edistämiseen omalla kehittämisohjelmallaan.

Monet taiteilijat haluavat olla sosiaalisesti sitoutuneita ja toteuttaa taidelähtöisyyttä uusilla alueilla. Taidetta tarvitaan ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa sitä tarvitaan yhä monimuotoisimmilla tavoilla.

Oikeus taiteeseen kuuluu myös heille, jotka eivät aina itse kykene osallistumaan. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi osa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista.

Lähteet:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea; Kansaneläkelaitos. Suomen lääketilasto 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016112829993

Ranciére J (suom. Tuomikoski A, Portinkivi J.) Vapautunut katsoja. Helsinki, Tutkijaliitto 2016.

Laitinen L. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

Fancourt D. Arts in health. Designing and researching interventions. Oxford University Press 2017.

Davies C, Knuiman M, Rosenberg M. The art of being mentally healthy: a study to quantify the relationship between recreational arts engagement and mental well-being in the general population. BMC Public Health 2016;16:15. https://doi.org/10.1186/s12889-015-2672-7

Nenonen T, Kaikkonen R, Murto J, Luoma M-L. Cultural services and activities: The association with self-rated health and quality of life. Arts & Health 2015:6:235–53. https://doi.org/10.1080/17533015.2014.897958

Cuypers K, Krokstad S, Holmen TL ym. Patterns of receptive and creative cultural activities and their association with perceived health, anxiety, depression and satisfaction with life among adults: The HUNT study, Norway. J Epidemiol Community Health 2012;66:698–703.

Työterveyslaitos. Tutkimus: Taide tukee työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. https://www.ttl.fi/tutkimus-taide-tukee-tyontekijoiden-terveytta-ja-hyvinvointia/

Kirjoittajat:

Pia Houni

dosentti, TeT, vanhempi tutkija

Työterveyslaitos

Johanna Vuolasto

FT, erityisasiantuntija

Taiteen edistämiskeskus

Kuva: Fotolia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 1-2/2018.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Taide valtaa sairaalan

    Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala on valmistumassa. Sairaalakokonaisuus on kansan lahja kansalle. Sairaalaan on hankittu huomattava nykytaiteen kokoelma. Kuvassa digituloste kaakelille: Erika Adamsson, Bellinin käsihygienia 2011.

    Uutiset 27.9.2013
  • Taide auttaa syöpäpotilasta

    Musiikkiterapia, tanssi ja muut taideterapian muodot vähentävät syöpäpotilaan ahdistusta, masennusta ja kipua ja parantavat elämän laatua.

    Uutiset 20.8.2013

Terveyskirjasto.fi