Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta Kuva 1 / 1

Suomessa tehdään vuosittain noin 100 000 ­kolonoskopiaa ja lähes sama määrä gastrosko­pioita. Endoskopioiden tarve kasvaa entisestään väestön vanhetessa ja tautikirjon muuttuessa. Paksusuolisyöpä ja tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät, mutta ylemmän maha-suolikanavan sairaudet, kuten helikobakteeri-infektio ja mahasyöpä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Ruokatorven syöpien määrä on hieman lisääntymässä.

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä. Ne säästävät potilasta ja myös terveydenhuollon resurs­seja. Toimenpiteiden laadun edellytys on ennen kaikkea lääkärien ja koko hoitotiimin korkeatasoinen osaaminen ja riittävä toimenpiteiden määrä. Oppia suomalaiset kollegat ovat viime vuosina hakeneet sekä ulkomailta että ulkomaisten asiantuntijoiden Suomessa antamista koulutuksista. Tärkeä asia on myös opitun tiedon levittäminen, jotta voimme tarjota korkeatasoista endoskooppista osaamista koko maassa.

Korkeatasoiseen ja laadukkaaseen endosko­piatoimintaan tarvitaan toimivat ja modernit ­välineet. Tähystyslaitteistoissa pystytään jo nyt ­hyvin hyödyntämään digitaalisen kuvaustekniikan moderneja ominaisuuksia, ja näin päästään tarkempaan diagnoosiin. Erilaiset endoskoopit mahdollistavat yhä vaativampien diagnostisten ja hoitotoimenpiteiden tekemisen maha-suolikanavan sisäpuolen kautta. Endoskopioissa käytettävät välineet ovat myös nopeasti kehittyneet vaativien toimenpiteiden tekemiseen. Vaativimpien endoskopiatoimenpiteiden tekeminen ja niihin ajoittain liittyvien komplikaatioiden hoito kannattaa keskittää riittävän ison volyymin sairaaloihin, jotta osaaminen karttuu.

Ulosteen veritestillä ja kolonoskopialla suoritettavalla suolistosyövän seulonnalla voidaan vaikuttaa paksusuolisyövän sairastavuuteen ja vähentää kuolleisuutta. Seulonta on jo aloitettu useilla paikkakunnilla Suomessa, ja se ­todennäköisesti laajennetaan koko maahan. Tämä­ lisää kolonoskopioiden tarvetta, mutta ­resurssien kohdentaminen tähän on hyvin perusteltua. Tähystystutkimuksia tulisikin suunnata enemmän kolonoskopioihin kuin gastro­skopioihin.

Endoskopiatoiminnan kannalta on oleellisen tärkeää, että endoskooppisia tutkimuksia ja toimenpiteitä tarjotaan oikea-aikaisesti, myös päivystysaikana niistä eniten hyötyville potilaille. Tämän vuoksi tarvitaan avoterveydenhuollon ja endoskopioita tekevien lääkärien saumatonta yhteistyötä. Tutkimusten aiheiden tulee olla selvät ja yhtenäiset ja laadun pitää olla korkeatasoista. Laadun seurantaan Suomeen tarvittaisiin yhteinen laaturekisteri.

Juha Saarnio

professori, ylilääkäri

Oulun yliopisto, OYS

Perttu Arkkila

dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri

HUS Vatsakeskus, gastroenterologian klinikka

Tiedepääkirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 8/2020.

Oletko jo lukenut nämä?