Turhat hoidot puheeksi

Turhien tutkimusten tekoa voidaan välttää ja tehottomia hoitoja karsia, uskoo Minna Kaarisalo.

Turhat hoidot puheeksi Kuva 1 / 1

Iltalehden 25.10.2016 klikatuimpia uutisia oli ”Lääkärit listaavat turhat hoidot: Katso itse netistä, saatko turhaa hoitoa”. Hoito ja milloin se muuttuu turhaksi, on liukuva käsite. Jos saavutettava hyöty alkaa lähestyä vähäistä, alkavat hoitoponnistelutkin lähestyä tarpeetonta. Mikäli pohdinnassa huomioidaan vielä aiheutuneita kustannuksia sekä potilaalle hoidosta mahdollisesti aiheutuvaa huolta tai jopa haittaa, voidaan silloin varmasti puhua turhista hoidoista.

Turhat hoidot liittyvät ylidiagnostiikkaan, josta alettiin puhua meidän ammattilaisten keskuudessa enenevästi 2000-luvun alussa. Ylidiagnostiikassa on kyse seulontojen haitoista, supertarkkojen kuvantamistutkimusten aiheuttamasta turhien tutkimusten kierteestä ja kansanterveyden riskien ylimitoitetusta seurannasta. Yhä lievempiä tauteja ja normaaliin elämään liittyviä ilmiöitä on alettu hoitaa sairauksina, jotka vaativat lääkityksiä ja seurantaa.

Esimerkiksi kirurgian tutkimisen myötä on alettu yhä enemmän kyseenalaistaa hoitokäytäntöjä, joiden tehoa ei pystytä osoittamaan. Myös plasebovaikutuksen erottaminen tehottomasta hoidosta pitäisi olla selvä, vai onko se?

Gynekologian professori totesi Helsingin Sanomissa: ”Mikään tutkimusnäyttö ei tue sitä, että oireeton nainen tarvitsisi vuosittaista gynekologista tarkastusta. Eivät miehetkään käy vuosittain urologilla puhumattakaan siitä, että terve ihminen kävisi neurologilla. Toki jos oireita on, ne pitää totta kai selvittää” (3).

Turhat hoidot ovat aiheena hyvin ajankohtainen, sillä ”Amerikan THL” on tehnyt yhdessä erikoislääkäreiden kanssa listauksen vähäisen terveyshyödyn antavista hoidoista sekä hoidoista, jotka ovat huomattavasti kalliimpia, mutta joiden lisähyöty tavanomaiseen hoitoon verrattuna on pieni (4).

Maksava asiakas on luonnollisesti hyvin kiinnostunut hinta/laatu -suhteesta. Suomen terveydenhuollossa maksuvastuu on erilainen, mutta kaikkihan me loppujen lopuksi maksamme terveydenhuollosta aiheutuvat kulut, kukin oman kantokykymme mukaan. Luulisi siis meitä jokaista kiinnostavan tällaiset ”choosing wisely” -listat. Sote-uudistusta tehdään aktiivisesti. Mikä kuuluu julkisesti kustannettaviin palveluihin, on vielä auki. Palveluvalikoimaneuvoston nettisivuilla on vasta kolme suositusta valmiina (5).

Flunssapotilas ei tarvitse automaattisesti lääkärin vastaanottoaikaa, mutta silti arvioiden mukaan joka neljäs perusterveydenhuollon lääkäriajoista kuluu ylähengitystieinfektioiden hoitoon.

Lääkärin luo tullessaan potilaalla on vain huoli terveydestään. Nykyään lähes kaikki ovat etukäteen kysyneet tri Googlelta, mikä voisi olla kyseessä. Samalla potilas on todennäköisesti saanut informaatiota ja mainosta, miten vaivaa voisi koneellisesti tai laboratoriotestein tutkia. Lääkärin näkemys tarvittavista toimista usein poikkeaa potilaan toivomista kokeista, ja silloin tarvitaan perusteluja, jotta yhteinen ymmärrys syntyisi. Hoitojen perusteleminen ja hoidosta pitäytyminen vie aikaa ja siihen pitää oppia.

Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -toimituksessa ollaan valmistautumassa suomalaisten ”Choosing wisely” -listojen laatimiseen. Listoille tulisi sellaisia hoitoja ja testejä, jotka voivat olla turhia. Tämä on oiva apu keskustelun käymiseen. Turhien tutkimusten tekoa voidaan välttää ja tehottomia hoitoja karsia. Listasta on varmasti myös hyötyä hoitajille, jotka tekevät hoidon tarpeen arviointia. Esimerkiksi flunssapotilas ei tarvitse automaattisesti lääkärin vastaanottoaikaa, mutta silti arvioiden mukaan joka neljäs perusterveydenhuollon lääkäriajoista kuluu ylähengitystieinfektioiden hoitoon. Turhista lääkärissäkäynneistä kertyy iso lasku meille kaikille. Olin iloinen luettuani, että ensimmäiset Käypä hoito do-not-do-hoitosuositukset julkaistaan verkossa jo tämän vuoden lopulla.

Minna Kaarisalo
Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja LT.

Kirjallisuutta:
1. Iris Pasternack, Seija Eskelinen: Liika on liikaa – lääketieteessäkin. Suomen Lääkärilehti 48/2014
2. Iris Pasternack: Tautitehdas. Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita. 2015
3. http://www.hs.fi/kotimaa/a1464756338119
4. http://www.choosingwisely.org/
5. http://palveluvalikoima.fi/valmiit-suositukset

Oletko jo lukenut nämä?