Vettä keuhkoissa

Miksi suomalainen ei tuhansien järvien maassa osaa varoa vettä? kysyy Pekka Nykänen.

Vettä keuhkoissa Kuva 1 / 1

Suomessa iloittiin heinäkuun puolessavälissä, kun hukkuneiden määrä oli alkuvuonna vähentynyt.

Yksi hellekausi ja kaikki oli toisin. Heinäkuussa hukkui 29 ihmistä, 19 enemmän kuin vuonna 2017 samana aikana. Heinäkuun loppuun mennessä oli hukkunut 57 henkeä, 10 enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Luvut ovat hälyttäviä. Miksi suomalainen ei tuhansien järvien maassa osaa varoa vettä?

Hengenpelastajien selityksessä on kolme H:ta: helle, humala ja huolimattomuus. Ne ihmisiä hukuttavat.

Poistaisin helteen. Se tuo ihmiset rannalle, muttei hiekkaan kukaan huku.

Lisäisin piittaamattomuuden. Vaikkei se edes ala H:lla.

Humala, huolimattomuus ja piittaamattomuus. Siinä avainsanat.

Eri puolilla Eurooppaa on tänä kesänä huolestuttu erityisesti vanhempien käytöksestä. Matkapuhelimen viedessä huomion jälkipolvi jää vahtimatta. Uima-altaasta tai rannasta on tullut ikään kuin lastentarha.

Saksassa alkuvuonna hukkuneesta runsaasta 500 henkilöstä parikymmentä oli alle 15-vuo­tiaita.

Ilmiö koskee yhtä lailla Suomea. Suomessa Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ei ennakkotilastoissaan erittele lapsia, mutta esimerkiksi Naantalissa ja Ruissalossa kesällä pelastetuista seitsemästä uimarista viiden johti vaikeuksiin vanhempien huolimattomuus.

Lapsi hukkuu usein hiljaa ja nopeasti. Siksi tarvitaan yksinkertainen muutos: kun lapsi on vedessä, matkapuhelin pois.

Viestin vieminen eteenpäin ja noudattaminen kuuluvat meille kaikille. Pieni muistutus veden vaaroista lääkärin kesävastaanotolla voi pelastaa ihmishengen. Äidin ja isän on aaltojen loiskeessa helpompi vedota lääkäriin kuin taistella lapsen mielihaluja vastaan itse.

Vastaanotoilla on myös syytä oikoa hukkumiseen liittyviä väärinkäsityksiä. Yksi on kuivahukkuminen, sekundaarinen hukkuminen tai millä nimellä se kulkeekin.

Media on raportoinut yhdysvaltalaisesta ta­pauksesta, jossa 4-vuotias poika menehtyi kuusi päivää sen jälkeen kun oli rantavedessä joutunut hetkeksi aallon alle. Viikon kuluttua hän oli lakannut hengittämästä. Poika kuoli uutisen mukaan hukkumalla. Keuhkot olivat täyttyneet nesteellä. Pieni määrä vettä oli hiljalleen kerännyt lisää nestettä keuhkoihin, kuului väite.

Jokainen lapsensa uppoamista säikähtänyt tietää, minkälainen lisähuoli kuivahukkuminen olisi.

Onneksi se on turha. Yhdysvaltalaisen Emergency Medicine Newsin mukaan lääketieteellinen kirjallisuus ei tunne yhtään tapausta, jossa hukkumiselta pelastettu olisi ilman varhaisia oireita myöhemmin heikentynyt tai menehtynyt. Ihminen joko hukkuu tai ei. Kertomalla tämän vanhemmille lääkäri voi estää monta turhaa huolta ja huhumyllyä somessa.

Eri asia, jos lapsi oirehtii välittömästi eikä ole normaalivointinen. Silloin on syytä hakeutua hoitoon.

Toistan. Suomessa on hukkunut tänä vuonna todennäköisesti jo yli 60 henkeä.

Jokainen on liikaa. Jokainen olisi ollut vältettävissä.

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Lääkärilehden pääkirjoitus lehdessä 34/2018.

Oletko jo lukenut nämä?