Joka viikko tapahtuu niin paljon asioita, että niiden päivittämistä täytyy tiivistää. Tässä tulevat ensimmäiset käänteiset uutiset.
Suomi on tasa-arvon mallimaa. Tämän vuoksi vaikuttajien mielestä hoitopäätöksiä ei voi tehdä iän perusteella. Ihmisethän vanhenevat eri tavalla. Jotkut ovat töissä yli 80-vuotiaiksi asti, pitävät huolta henkisestä ja fyysisestä kunnostaan, juoksevat maratonia, pelaavat tennistä ja hoitavat lastenlapsiaan lähes täyspäiväisesti. Monet kymmeniä vuosia nuoremmat eivät tähän pysty.
Koska vanhukset ovat aikanaan oppineet säästäväisiksi, maksaneet itse koulutuksensa ja olleet huolissaan velkaantumisesta, on heidän eläkkeensä päätetty suojella leikkauksilta, koska vanhuksilla on paljon kuluja sairauksien ja hoivan tarpeen lisääntyessä. Perehdyttyään eri kulttuurien suhtautumiseen vanhuksiin päättäjät tulivat siihen johtopäätökseen, että meilläkin pitää tasa-arvoisen kohtelun lisäksi myös kunnioittaa vanhuksia.
Niinpä vanhukset julistettiin kunniakansalaisiksi ja tätä päätettiin juhlistaa näkyvästi seuraavana kansainvälisenä ikäihmisten päivänä 1.10.2026.
Kuluneella viikolla
Oululainen potilastietojärjestelmä puhutti myös menneellä viikolla. Valtiokin kiinnostui lopulta asiasta ja päätti luovuttaa sen kehittäjille TERVEYSSISU-palkinnon suomalaisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmän esimerkillisestä kehittämisestä. Palkinnonjakotilaisuudessa valtio korosti erityisesti lääkärien ja tietojärjestelmäinsinöörien suurta sitoumusta ja ammattitaitoa järjestelmän kehittämisessä. Koska suomalainen potilastietojärjestelmä on erityisen tärkeä myös tietoturvallisuuden ja vakauden näkökulmasta, päätti valtio ostaa sen ja kehittää sitä oululaisten avulla kansalliseksi potilastietojärjestelmäksi.
Tästä alkoikin sitten melkoinen tietoturvalumivyöry.
Helsingin yliopiston kasvatti ja sen sekä Tukholman yliopiston kunniatohtori päätettiin kutsua Suomeen jalkauttamaan ohjelmansa kaikkiin Suomen tietokonejärjestelmiin. Yliopistot olivat tästä myös hyvillään, koska tämä suomalaisen yliopiston kasvatin järjestelmä korvaa valtamerentakaiset tuotteet, joiden omistajien ahneuden vuoksi yliopistojen tietokoneet menevät romuttamoon viiden vuoden käytön jälkeen tukipalvelujen päättyessä yksipuolisella sopimuksella.
Myös noin 8 000 ihmistä työllistävä valtion virasto innostui ottamaan osaa talkoisiin ja peruutti 600 miljoonan ulkomaisen pilvipalvelun oston tietoturvasyistä.
Valtio ymmärsi, että 1 000 ihmisen korvaaminen tekoälyllä aiheuttaa paljon kärsimystä ja jopa terveydellistä haittaa työttömiksi jääville henkilöille. Niinpä se sitoutui etsimään työttömiksi jääville uudet työpaikat. Maassammehan on suuri huoli osaavista suomea ja/tai ruotsia puhuvista työntekijöistä.
Ristiriitainen näkemys
Työttömyyskeskustelu kosketti myös lääkäreitä.
Ihmetystä on herättänyt ristiriitainen näkemys siitä, onko Suomessa liian vähän vai liikaa lääkäreitä. Ministerin mukaan Suomessa on lääkärivaje, joka edellyttää 500–600 uuden lääketieteen opiskelijan kouluttamista joka vuosi.
Kurssit ovat kuitenkin jo nyt niin suuria, etteivät kaikki mahdu luentosaleihin, potilaita ei riitä kliinisen vaiheen koulutettaville eikä opettajiakaan ole tarpeeksi. Vaan sitten tulikin aivan toisenlainen uutinen. Lääkärikuntaa uhkaa työttömyys, kun ulkomailla opiskelevat suomalaiset saapuvat kotimaahansa.
Haasteena on vain se, että harva haluaa sinne, missä lääkäreitä eniten tarvitaan. Tähänkin löytyi onneksi ratkaisu, joka hyödyttää kaikkia osapuolia: valtio säätää rahaa, lääkäreitä ei tarvitse kouluttaa lisää, perusterveydenhuoltoon löytyy kollegoita myös pienemmille paikkakunnille, nuoret lääkärit ovat laillistuttuaan entistä pätevämpiä ja kokeneiden kollegoiden osaaminen ei mene hukkaan eläköitymisen myötä.
Miten tämä ihme sitten tapahtuu?
Tuoreet lisensiaatit pääsevät uuden koulutusohjelman kahden vuoden lisäkoulutukseen, jossa työskennellään opiskelijalääkärinä perusterveydenhuollossa eläköityvien kollegoiden asiantuntevan mentoroinnin tuella.
Samalla ikääntyvät kollegat voivat kokea olevansa edelleen tärkeitä yhteiskunnan jäseniä ja jakaa kokemusta ja hiljaista tietoa nuorille kollegoilleen.
Viimeinen käänteinen
Tällä kertaa viimeinen kotimainen käänteinen uutinen on se, että Suomi ja Ruotsi saivat takaisin kansalliskielten aseman, myös yliopistoissa. Viestit, kokoukset ja opetukset pidetään suomeksi tai ruotsiksi ja sisällöt käännetään tekoälyn avulla simultaanitulkkaustakin nopeammin kielelle kuin kielille.
Kiitos tekoäly!
Sitten ulkomaan käänteisiin uutisiin.
Asuin 1990-luvun alussa Oxfordissa. Eräänä lauantaina menin Broad Streetillä olevaan levykauppaan. Kyseisellä kadulla poltettiin roviolla harhaoppisuudesta syytettynä Canterburyn arkkipiispa Thomas Cranmer 21.3.1556.
Kaupan edessä minut pysäytti nuori nainen, joka osoittautui iranilaiseksi lastenlääkäriksi. Hän keräsi adressiinsa nimikirjoituksia poliittisten vankien vapauttamiseksi Iranissa. Hänen miehensä, myös kollegamme, odotti vankilassa hirttotuomiota. Puhuimme pitkään ja allekirjoitin adressin.
Kymmenen vuotta myöhemmin asuin Tukholmassa. Eräänä lauantaina olin keskikaupungilla ja tapasin tämän saman pediatrin uudelleen. Tunnistimme toisemme välittömästi. Hän ei tiennyt miehensä kohtalosta, mutta jatkoi edelleen nimien keräämistä adressiinsa.
Nyt, neljännesvuosista tästä viimeisestä tapahtumasta, voimme iloita. Diktaattorit ja terroristit ovat tulleet järkiinsä ja ymmärtäneet, että maailma ei parane valehtelemalla, vakoilemalla, kiduttamalla, tappamalla, räjäyttämällä tai sotimalla.
Diktaattorit ja terroristit sopivat riitansa ja alkoivat rakentaa demokratioita, jotka puutteistaan huolimatta ovat ihmiskunnalle paras vaihtoehto. Myös muut oliot, luonto ja ilmakehä kiittävät sovinnon tehneitä diktaattoreita ja terroristeja.
Tämä on totta: kevät on tullut – nauttikaa siitä!
Kirjoittaja on LKT, professori emerita ja tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto.
