Mikä ihmeen fibromyalgia?

Mikä ihmeen fibromyalgia? Kuva 1 / 1

Fibromyalgiaa on pidetty epämääräisena oireyhtymänä, jonka olemassa oloa on epäilty. Sen diagnoosi perustuu asiantuntijaryhmän määrittelemiin kliinisiin löydöksiin, joissa keskeisenä on laaja-alainen kipu. Laaja-alainen kipu laskee potilaan elämänlaatua ja johtaa paikallisia kiputiloja useammin varhaiseen eläköitymiseen. Laaja-alaisen kivun hinta on korkea niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.

Uusien kivunkin tutkimuksessa käytettävien menetelmien myötä kiinnostus fibromyalgiaa kohtaan on lisääntynyt. Suomalaisella kaksosaineistolla tehdyssä usean vuoden ajanjakson kattavassa tutkimuksessa kävi ilmi, että aluksi paikallinen kipuongelma (esim. alaselkä tai niska) levisi vuosien myötä laaja-alaiseksi kivuksi. Noin puolet kivun laajentumisen taustasta selittyi perimällä. Muut tutkimusryhmät ovat osoittaneet, että fibromyalgiapotilaan aivojen harmaan aineen tilavuus pienenee, kuten monissa muissakin kroonisissa kiputiloissa (esim. alaselkäkipu säteilyoirein tai nivelrikko). Näyttää kuitenkin siltä, että kussakin pitkäaikaisessa kiputilassa nämä muutokset ovat kiputilakohtaisia. Myös fibromyalgiapotilaiden aivomuutokset tapahtuvat spesifisillä alueilla.

Kivunsäätelyjärjestelmän toimivuuden pettäminen on keskeistä monen kroonisen kiputilan synnyssä. Kivun jarrujärjestelmän toimimattomuus on kiistatta osoitettu ainakin osalla fibromyalgiapotilaita. Leikkauksen jälkeisen kivun pitkittymistä selvittäneissä tutkimuksissa on osoitettu, että ennen leikkausta mitattu kivun jarrujärjestelmän heikkous ennakoi pitkittyvää kipua.

Osalla fibromyalgiapotilaista on todettu olevan ohuiden kipuhermosyiden vaurio. Tämä on osoitettu hyvin vaativalla menetelmällä, jossa rekisteröidään näiden hermojen toimintaa. Tätä havaintoa tukevat myös ohuissa kipuhermosyissä havaitut muutokset ihosta otetuissa kudosnäytteissä.

Korkea BMI on voimakas laaja-laista kipua ennakoiva tekijä. Aivan tuore tutkimus selvitti tämän yhteyden taustaa systeemibiologisin menetelmin, joissa yhdistettiin perimästä ja aineenvaihduntareiteistä saatu tieto. Runsas rasvamassan määrä ja kipu näyttivät liittyvät erään tietyn hormonin (EAS) matalaan tasoon. Tämän katsottiin kuitenkin olevan pikemminkin pitkäaikaisen kivun seuraus kuin sen syntyyn vaikuttava tekijä.

Laaja-alaisesta kipuoireyhtymästä on tutkimuksen avulla tullut vähemmän epämääräinen. Näyttää myös siltä, että laaja-alaisen kivun diagnoosin alla on erilaisia alaryhmiä. Näiden alaryhmien tunnistaminen mahdollistaa yksilöllisemmän ja tehokkaamman oireiden lievityksen ja ehkä myös ennalta ehkäisyn. Oirekuvan syntymekanismien ymmärtäminen on tärkeää myös potilaille, jotka aiemmin ovat joutuneet selittämään mystisiä oireitaan turhautuneille lääkäreille, joilla ei ole ollut tarjota taudin mekanismiin perustuvaa hoitoa.

Eija Kalso
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoitus perustuu Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistuun kommenttikirjoitukseen.

Lue aikaisempia Eija Kalson kirjoituksia:
Kuka hyötyy lääkekannabiksesta?
Terveydenhuollon nykysanakirja
Usko, toivo ja rakkaus
Kolme kertomusta vanhuudesta, oppimisesta ja luovuudesta

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi