Perusterveydenhuollossa hoidetaan muutakin kuin flunssaa

Perusterveydenhuollossa hoidetaan muutakin kuin flunssaa Kuva 1 / 1

Pääministeri Alexander Stubb kommentoi Sote-uudistusta Radio Suomen haastattelutunnilla sunnuntaina 2.11. Samalla hän toi esiin käsityksensä terveydenhuoltojärjestelmän nykytilasta: ”Julkisella puolella erityissairaanhoito toimii hyvin, mutta kun puhutaan perusterveydenhuollosta, angiinasta tai nuhasta tai vastaavasta, niin meillä ongelmia. Tämä pitää saada tavalla tai toisella hoidettua.”

Pääministerin käsitys perusterveydenhuollon tarkoituksesta, toiminnasta ja haasteista tuntuu poikkeavan radikaalisti siitä millainen käsitys minulla, ja ymmärtääkseni myös lääkärikunnalla yleisimminkin, on asiasta.

Nielutulehdus ja miksei myös nuhakin kuuluvat toki perusterveydenhuollon tehtäväkenttään. Perusterveydenhuollon yksi keskeisistä tehtävistä on tarjota matalan kynnyksen palveluita kaikissa terveyttä koskevissa huolissa. En kuitenkaan näkisi, että perusterveydenhuollon suurimman haasteet liittyvät flunssaan. Kyseessä on kuitenkin laajalti tunnettu ja taudinkulultaan varsin hyvälaatuinen harmi. Suurin osa flunssaa sairastavista paranee mainiosti ilman terveydenhuoltojärjestelmän puuttumista asiaan. Perusterveydenhuollon rooli onkin lähinnä antaa omahoidollisia ohjeita sekä tarvittaessa kirjoittaa tarvittava todistus sairauspoissaoloa varten. Useissa terveyskeskuksissa hoitoa on porrastettu niin, että flunssaa sairastavat pääsevät hyvinkin kohtuullisessa ajassa asianmukaisen terveydenhuollon ammattilaisen, joka usein on sairaanhoitaja, vastaanotolle.

Flunssan ja angiinan lisäksi perusterveydenhuollon tehtäväkenttään kuuluu kuitenkin myös monien kansataloudellisestikin merkittävien pitkäaikaissairauksien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen, ehkäisy ja hoito. Valitettavasti ennaltaehkäisy tuntuu olevan usein ensimmäisenä leikkauslistalla kun resursseista tulee pulaa. Myös monen aluksi erikoissairaanhoitoa vaativan sairauden jatkoseuranta ja -hoito on siirtymässä yhä enemmän perusterveydenhuollon vastuulle. Lisäksi erilaisten todistusten laatiminen kuuluu terveyskeskuslääkärin arkeen yhä enemmän. Tämä näkyy työmäärän lisääntymisenä. Tuoreimpia esimerkkejä ovat laajennettu ajoterveystarkastus sekä lausunto taksinkuljettajan toimintakyvystä.

Yksi yleislääkärin keskeisimmistä tehtävistä on hoidon koordinointi. Monilla ihmisillä on lukuisia pitkäaikaissairauksia, jotka vaativat yksilöllistä räätälöintiä esimerkiksi elämäntilanne, voimavarat ja toiveet huomioiden.

Vaikka terveydenhuollon menot ovat Suomessa lisääntyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi, eivät perusterveydenhuollon resurssit ole lisääntyneet läheskään samassa tahdissa. Ainakin yksi syy tähän on nykyinen rahoitusjärjestelmä. Sote-uudistuksesta toivotaan ratkaisua tähänkin ongelmaan.

Suomalaiset ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa juuri perusterveydenhuollon saatavuuden suhteen. Tämän epäkohdan korjaaminen olisi hyvin tärkeää, sillä toimiva perusterveydenhuolto auttaa tasoittamaan väestön terveyseroja, vähentää erikoissairaanhoitoa vaativia pitkäaikaissairauksien komplikaatioita ja on myös kustannustehokasta. Toivon, että terveydenhuoltoa uudistettaessa nämä perusterveydenhuollon todelliset haasteet ymmärretään, jotta niihin voidaan puuttua tarvittavin toimenpitein.

Aleksi Varinen
Kirjoittaja on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri.

Oletko jo lukenut nämä?