Tylyttäminen ei kuulu ammatillisuuteen

Tylyttäminen ei kuulu ammatillisuuteen Kuva 1 / 1

Miten lääkärit – akateemiseen sivistyneistöön kuuluvat – eivät osaa niin yksinkertaista asiaa kuin tervehtiminen ja itsensä esitteleminen, kärjisti lääkäri Pauliina Paananen Lääkärilehden verkkokommentissa. Hän oli saanut tylyjä ja vähätteleviä vastauksia asialliseen esittäytymiseensä leikkaussalissa. ”Voi miten tuttua”, kommentoi eläkkeellä oleva anestesiologi. Sallitaanko sairaalassa huonompi käytös kuin muilla työpaikoilla?

Suomalaiset ovat edelleen sosiaalisen kanssakäymisen opintiellä, mutta yksin emme ole: BMJ-lehti antoi tämän vuoden kunniapalkinnon lääkäri Kate Grugerille, joka sairastuttuaan huomasi, että suuri osa lääkäreistä ei esittäytynyt. Hän käynnisti Hello, my name is -kampanjan, joka on saanut 42 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa. Lääkärit monilta erikoisaloilta tunnistivat tilanteen. Näin siis Brittein saarilla, missä pitkät perinteet kannattelevat hyviä käytöstapoja.

Miksi tervehtimisestä sitten tehdään numero? Kysymys ei ole vain yleisestä kohteliaisuudesta, vaan sillä on syvempi merkitys: ystävällinen tervehtiminen ja esittäytyminen kertovat, että näen sinut, olet minulle toinen ihminen. Ei olla autotehtaassa. Erityisen merkityksen ne saavat kahden ihmisen välillä, kun toinen on haavoittuvassa potilaan roolissa ja toinen kajoaa hänen ruumiiseensa auttaakseen. Hyvä aloitus luo luottamusta.

Kollegojen kesken tylyttäminen synnyttää monia hankalia tunteita, jotka ovat pahimmillaan uhka potilasturvallisuudelle. Amerikkalaisessa terveydenhuollossa hyvää ammatillista käytöstä onkin korostettu juuri tästä näkökulmasta. Siellä julkaistiin muutama vuosi sitten laaja tutkimus, jossa merkittävä osa terveydenhuollon työntekijöistä kertoi huonon käytöksen häirinneen keskittymistä työhön ja johtaneen jopa haittatapahtumiin ja virheisiin. Puolet oli sitä mieltä, että huono käytös oli vaikuttanut potilasturvallisuuteen. Toisessa tutkimuksessa, jossa vastaajina oli yli 800 lääkäriä, 71 % kertoi todistaneensa huonoa käytöstä viimeksi kuluneen kuukauden aikana ja neljännes kertoi itse käyttäytyneensä huonosti joskus uransa aikana. Huonoksi käytökseksi luokiteltiin mitätöivät kommentit ja loukkaukset, vihainen puhe ja kieltäytyminen yhteistyöstä.

Yhdysvalloissa The Accrediation Council for Graduate Medical Education on määritellyt hyvän käytöksen ja sovituista pelisäännöistä kiinnipitämisen yhdeksi ammattipätevyytemme osa-alueeksi. Laitosten edellytetään laativan toimintasäännöt ja ylläpitävän raportointijärjestelmää seurannan pohjaksi. Niiden tulee kouluttaa henkilökuntaa ja luoda mekanismeja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Myös Suomen Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeiden ytimessä on työpaikoilla vallitseva luottamuksellinen ja arvostava suhde työtovereihin.

Huonoa käytöstä ei ole syytä ohittaa. Ideaali­tilanteessa työntekijä huomaa sen itse ja saa apua. Aina ei ole niin. Tällöin muiden on syytä puuttua asiaan ennen ongelmien eskaloitu­mista. Syyttävän sormen ei ole tule sojottaa vain yksilöön, vaan on syytä miettiä, altistavatko myös olosuhteet pinnan palamiselle. Amerikkalaistutkimuksessa huonoa käytöstä esiintyi eniten kuormittavissa ja intensiivisissä työpisteissä, kuten leikkaussaleissa, teho-osastoilla ja ens­iavussa.

Ajallemme tyypillinen usko tehokkuuden maksimointiin, lisääntynyt kirjaaminen ja tietojärjestelmäongelmat kuumentavat tunteita, mikä voi johtaa uupumiseen ja harkitsemattomaan käytökseen. Hyvä työilmapiiri on kaikkien vastuulla, mutta johdon tehtävä on etsiä ratkaisuja.

Päivi Hietanen
Kirjoittaja on Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja

Kirjallisuutta
1. Rosenstein AH, O’Daniel M. 
A survey of the impact of disruptive behaviors and communication defects on patient safety. Jt Comm J Qual Patient Saf 2008;34:464–71.
2. MacDonald O. Disruptive physician behavior. QuantiaMD website. http://www.quantiamd.com/q-qcp/Disruptive_Physician_Behavior.pdf. May 15, 2011.
3. Accreditation Council for Graduate Medical Education website. http://www.acgme.org/acgmeweb/.
4. Lääkäri ja professio. Kirjassa: Saarni S, toim. Lääkärin Etiikka. Suomen Lääkäriliitto. Lahti: Esa Print Oy 2013.

Julkaistu alunperin Lääkärilehdessä 22/2016.

Oletko jo lukenut nämä?