Voiko sote-uudistus mahdollistaa kuntoutumisen?

Kuntoutustoimenpiteitä voi toteuttaa ilman että potilas kuntoutuu. Pelkästään järjestämisvastuita muuttamalla ei kuntoutukselle asetettuja tavoitteita voi saavuttaa.

Voiko sote-uudistus mahdollistaa kuntoutumisen? Kuva 1 / 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kuntoutuksen järjestämisvastuihin, resursseihin ja toteutumiseen ei vielä tiedetä. Asiaan paneutuva STM:n asettama kuntoutuksen uudistamiskomitea on juuri aloittamassa työnsä. Kysymys kuntoutumisen mahdollisuudesta sote-uudistuksessa on tärkeä, sillä kuntoutustoimenpiteitä voi toteuttaa ilman että potilas kuntoutuu. Pelkästään järjestämisvastuita muuttamalla ei kuntoutukselle asetettuja tavoitteita voi saavuttaa.

Kuntoutuminen on prosessi, joka edellyttää kuntoutujan sitoutumista itselle merkityksellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi prosessi edellyttää oikea-aikaisten, usein organisaatiosta toiseen saumattomasti jatkuvien kuntoutustoimenpiteiden järjestymistä. Toimintakyvyn muutos edellyttää muutosta myös yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Tässä on suurin järjestelmää koskeva muutoksen tarve. Kuntoutumisen mahdollistavan prosessin käynnistyminen edellyttää kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä kuntouttavan työotteen omaksumista.

Kuntoutuminen käynnistyy vasta kun huomiota kiinnitetään yksilön voimavaroihin ja muutoksen mahdollisuuksiin.

Kuntoutuminen ei ole rinnakkaiselämää, jossa arjesta irrallaan toteutetut harjoitteet siirtyvät itsestään toimintakyvyn muutokseksi ihmisen omassa elinympäristössä. Kuntoutuminen käynnistyy vasta kun huomiota kiinnitetään yksilön voimavaroihin ja muutoksen mahdollisuuksiin, ei vain menetettyihin taitoihin ja sairauden hoitoon. Kuntoutuminen mahdollistuu kaikissa vuorovaikutustilanteissa, jotka antavat yrittämiselle mahdollisuuden ja luovat uskoa onnistumiseen.

Kuntoutustoimenpiteitä ei tarvittaisi, jos kuntoutuminen olisi itseohjautuva prosessi. Useimmiten kuntoutuja tarvitsee muutoksen tueksi ammattilaiset, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot. He auttavat tunnistamaan tavoitteiden vaatimat yksilölliset kognitiiviset strategiat, tukevat kuntoutujan sitoutumista ja motivaatiota, arvostavat kuntoutujaa muutoksen mahdollistajana ja omien tavoitteidensa määrittäjänä sekä ohjaavat läheisiä ja muita arjessa toimivia tukemaan kuntoutujaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntoutus on sisällöltään monimuotoinen ja monialainen toimintakokonaisuus, eikä kuntoutustoimenpiteiden valinta perustu ainoastaan diagnoosiin vaan myös kuntoutujan elämäntilanteeseen, ajankohtaiseen toimintakykyyn sekä realistisiin, kuntoutujalle merkityksellisiin tavoitteisiin.

Kuntoutuksen tavoite on mahdollistaa ihmisen aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan elämän eri vaiheissa. Kuntoutustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus edellyttää laaja-alaista osaamista ja osaamisvaatimukset painottuvat eri tavoin, jos kyse on pedagogisesta, lääkinnällisestä, sosiaalisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Kysymykseen, voiko sote-uudistus mahdollistaa kuntoutumisen, saanemme vastauksia syksyllä 2017, kun kuntoutuksen uudistamiskomitea jättää ehdotuksensa.

Ilona Autti-Rämö
Dosentti Ilona Autti-Rämö on Kelan johtava ylilääkäri.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Kuntoutus