Maasta olemme tulleet

Allergisen ei kannata välttää luontokontakteja, vaikka äkkiseltään luonto tarjoaa vain huolta ja murhetta siitepölyjen ja muiden allergeenien muodossa.

Kansallisen allergiaohjelman kunnianhimoisena tehtävänä on taittaa suomalaisen allergiaepidemian vuosikymmeniä jatkunut nousu. Nyt ohjelma on puolimatkassa ja merkkejä paremmasta on jo ilmassa, mutta tie kansanterveyteen on pitkä ja kivinen.

Kevät on allergian pahinta aikaa, kun lepän ja koivun siitepölyt pöllähtävät meidän yliherkkien riesaksi. Silloin vietetään allergiaviikkoa, jonka merkeissä olin puhumassa Lahdessa allergiaterveydestä, luonnollisesti. Vain muutama minuutti ennen luennon alkua paikalle pyyhälsi paikallislehden toimittaja, lykkäsi nauhurin suun eteen ja kysyi kolmea tärkeintä asiaa allergiassa.

Toimittajat ja luennoille saapuvat ihmiset pommittavat tehokkaasti ja tarkasti.

Keksin äkkiseltään yksinkertaiselta kuulostavaan kysymykseen vain jotakin sanottavaa. Kun pohdin sanomaani tarkemmin iltajunassa kotiin, suorastaan hykertelin tyytyväisenä.

Totesin nimittäin yksinkertaisesti: 1) meitä yliherkkiä on liikaa, 2) meitä ei tarvitsisi olla näin paljon, 3) miksi – vastaus on luvassa luennolla! Toimitukseensa kiirehtineelle miehelle piti kuitenkin kolmatta kohtaa sen verran avata, että apua löytyy luonnosta, vieläpä ilmaiseksi.

Melkein 50 ihmistä istui salissa tuon sanoman takia reilun tunnin. Puheen tauottua kysymyksiä sateli, haastavia ja vielä haastavampia. Kun joku epäili Allergiaohjelman sanomaa, luennoitsija sai puolustautua kuin väitöstilaisuudessa ikään.

Keskustelun perusteella tilaisuus oli kuitenkin onnistunut. Allergisen ei kannata välttää luontokontakteja, vaikka äkkiseltään luonto tarjoaa vain huolta ja murhetta siitepölyjen ja muiden allergeenien muodossa. Juuri moninaisuudessa ovat avaimet niin allergisen kuin terveen hyvinvoinnille.

Näin siis allerginen biologi pääsi taas lopettamaan puheensa mielilauseisiinsa: Ihminen on viimeistä soluaan myöten osa luontoa, halusi tai ei – sillä maasta olemme tulleet ja maaksi jälleen tuleva!

Kimmo Saarinen

Kirjoittaja on 42-vuotias Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja, joka päätoimenaan vie Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 luontoviestiä allergisen väestön pariin. Luonnossa viihtyvä mies on heinäallergikko.