Rytmi veressä

Rytmi veressä Kuva 1 / 1

Eteisvärinä, flimmeri, on yleisin rytmihäiriö. Meitä lienee noin 100 000, joilla sydämen sähköt ovat joko aika-ajoin tai pysyvästi sekaisin. Arvellaan, että yli 65-vuotiaista noin 10 prosentilla on eteisvärinää. Flimmerin huomaa siitä, että syke saattaa nousta levossakin huimiin lukemiin. Sydän tykyttää, mutta pulssia on vaikea löytää. Ennen pitkää eteisvärinä vaikuttaa myös suorituskykyyn.

Minä en huomannut aluksi eteisvärinää ollenkaan. Se oli täysin oireeton. Sydän vain välillä väpätti. Lisälyöntejä oli ollut jo vuosia, mutta niiden kerrottiin olevan vaarattomia.

Syketiheyttä pyritään hallitsemaan lääkkeillä, yleensä beetasalpaajalla. Koska eteisvärinä altistaa aivoinfarkteille, eteisvärinäpotilailla käytetään niin sanottua verenohennuslääkettä. Kunhan lääkitys on kohdallaan, eteisvärinän kanssa selviää hyvin. Se edellyttää kuitenkin, että lääkkeet otetaan säntillisesti ajallaan. Vain otettu lääke auttaa. Lääkityksen laiminlyönnistä saattaa rangaistus tulla nopeastikin. Seuraukset ovat vakavat.

Jos eteisvärinä ei lääkkeillä tokene, avuksi otetaan sähköinen rytminsiirto. Se on ollut käytössä jo pitkään, sen käyttö hallitaan hyvin eikä hoidosta juurikaan tule ikäviä seurauksia.

Rytminsiirto, kardioversio, näyttää pelottavan, tai ainakin arveluttavan monia. Syynä lienee se, että sähköiskulla sydämeen vaikutetaan muissakin tilanteissa kuin eteisvärinässä. Monien television sairaalasarjojen trailereissa käytetään kardioversiota tehokeinona: Ambulanssi, hälinää, kirkkaita vilkkuvaloja, ympäriinsä säntäileviä hoitajia, paarit tuodaan toimenpidehuoneeseen, päitsimet rinnalle ja komento ”irti” ja samassa potilas nytkähtää.

Siinäkö se on? Eteisvärinän hoidossa ei ole. Itse asiassa toimenpide on eteisvärinän hoidossa hyvin arkinen. Se on käytännössä aina ennalta suunniteltu ja toteutetaan siihen tarkoitetussa tilassa. Niissä trailereissa potilaalla on todennäköisesti kammiovärinä ja sydän pyritään käynnistämään sähköllä.

Suunnitellussa rytminsiirrossa paikalla on rytmihoitaja, joka valmistelee potilaan rytminsiirtoon, sisätautilääkäri ja nukutuslääkäri. Koko toimitus valmisteluineen ja rytminsiirtoineen vie aikaa neljästä viiteen tuntiin. Valtaosa ajasta on odottelua.

Rytminsiirron aikana potilas on nukutettuna noin 10 minuuttia. Rytminsiirrosta potilas ei tiedä yhtään mitään. Herättyään hän ihmettelee, joko se tehtiin.

Kardioversiossa sydämeen suunnataan sadan joulen, ja jos se ei käännä rytmiä, sadan viidenkymmenen joulen sähköisku. Tämän jälkeen sinussolmukkeen pitäisi käynnistää sydämessä uusi, tasainen syke. Usein rytmi kääntyykin sinusrytmiksi, mutta eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminsiirtoja voidaan kuitenkin tehdä useita kertoja. Minulle niitä tehtiin seitsemän kappaletta. Sitten rytmi ei enää kääntynyt. Tarvittiin uusi sähkömies Meilahdesta, joka pani signaalit sydämessä järjestykseen. Taas lyö tasaisesti.

Ps. Edellisessä Potilaan ääni -tarinassani kerroin eteisvärinästäni. Kerroin, että sen tehokas hoito aloitettiin siirryttyäni julkisen terveydenhuollon piiriin. Samoin kävi tyypin 2 diabetekselleni. Tästä tuli muutamia kommentteja joihin haluan vastata.

Yksi kommentoija totesi, että ”…mielestäni on sangen suppeasti ajateltu, ellei diabetes ja sydämen rytmihäiriöt kuulu työterveyteen” ja toinen ”Kyllä kaikki sairaudet sinne (työterveyshuoltoon) kuuluu: sekä fyysiset että psyykkiset...”

Eivät varsinaisesti kuulu, ellei työnantaja ole erikseen laajentanut työntekijöidensä työterveyshuoltoa koskemaan myös näitä. Lähtökohtaisesti työterveyshuolto ei sisällä sairauden hoitoa. Työterveyshuollon perusajatus on terveyden edistäminen, työntekijöiden jaksaminen ja mahdollisimman nopea paluu työhön. Useimmiten työntekijä kohtaa työterveyshuollon käydessään terveystarkastuksessa ja työterveyshoitajan kiertäessä työpaikalla opastamassa esim. työpisteen järjestämistä.

Olisi tärkeää, että potilas ohjattaisiin aina julkisen terveydenhuollon piiriin, jos diagnosoitu sairaus ei kuulu potilaan työterveyshuollon sopimuksen piiriin. Työnantajalta saa lisätietoja oman työpaikan työterveyshuollon kattavuudesta.

Erkki Alanko
Kirjoittaja on 64-vuotias helsinkiläinen viestinnän neuvonantaja, jolla on todettu eteisvärinä. Se ei kuitenkaan häiritse tärkeintä: Hän on intohimoinen puutarhaharrastaja.

Oletko jo lukenut nämä?