Tuttu lääkäri on arvokas asia

Tuttu lääkäri on arvokas asia Kuva 1 / 1

Potilas-lääkärisuhde on varsin erikoislaatuinen ihmissuhde näin potilaan kannalta. Lääkäreillä on eettiset säännöt, joita parhaillaan uudistetaan. Potilaan Lääkärilehdessä uudistustyöstä on ollut monta juttua ja on oikein pyydetty kommentteja ja mielipiteitä.

Keskustelua ja kommentteja ei ole juuri näkynyt. Ehkä tämä johtuu verkkokeskustelun luonteesta. Eettiset ohjeet vaikuttavat oikein hyviltä, siksi potilas ei osaa sanoa mitään. Verkkokeskusteluun potilas innostuu yleensä vain tuohtuessaan.

Potilasperspektiivistä mielenkiintoisin ja käytännössä ehkä haasteellisin kohta uusien eettisten sääntöjen ehdotuksessa on:

Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä.

Helsingin Sanomien yleisönosastossa on viime aikoina ollut kirjoituksia, joissa lääkärit ovat puolustaneet paperireseptiä. Reseptinkirjoitustarvetta on perusteltu sillä, että kesämökillä tai hiihtoretkellä ei ole aina toimivaa nettiyhteyttä. Heitä on harmittanut myös se, etteivät voi kirjoittaa reseptejä tutuilleen milloin vaan ja missä vaan. Kohtelevatko he kaikkia potilaitaan ”tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä”. Potilaat, joilla ei ole kesämökiltäkin tavoitettavaa henkilääkäriä, pahoittivat mielensä.

Potilas-lääkärisuhteen haastavimpia alueita on tuttuuden määritelmä. Jokin aika sitten olin lääkärillä, joka teki lähetteen kollegalleen aloittaen sanoilla: ”Tuttu potilas vuosien takaa”. Se tarkoitti, että kyseessä oli jo parikymmentä vuotta jatkunut hoitosuhde. Potilaana tunsin, että lääkäri arvostaa pitkää hoitosuhdetta. Mutta se ei tarkoittanut, että olisin tuttu, ystävä, kaveri.

Pitkässä hoitosuhteessa vuosien kuluessa lääkäristä voi tulla tuttu lääkäri. Lääkäri tuntee potilaan sairauden vaiheet ja etenemisen. Vastaanottoaikaa ei tärväänny anamneesin kyselyyn vaan käytetty aika on laatuaikaa. Tuttuudessa on myös vaaransa: lääkärissäkäynti muuttuu kohteliaisuuskäynniksi. Potilas unohtaa, ettei lääkärille ei tarvitse näytellä reipasta ja hyvinvoivaa. Olin taas kerran vastannut ”Kiitos kysymästä, oikein hyvin tässä jaksellaan.” Siihen lääkäri vastasi: "Höpöhöpö, minä en koskaan nähnyt Sinua noin huonossa kunnossa.” Hän oli aivan oikeassa. Tässä toteutui tuttuuden, pitkän hoitosuhteen parhaat puolet. Kokenut kliinikko oli nähnyt minut useasti vuosien saatossa ja näki jo päältä, että kaikki ole nyt kunnossa ja osasi tehdä oikeat hoitoratkaisut.

Joskus tuntuu siltä, että lääkärit pitävät vaitiolovelvollisuutta itsestäänselvyytenä. Silloin he saattavat unohtaa, että potilaat eivät välttämättä pelaa samoilla säännöillä. Netissä keskustelevat toisten mieltä pahoittavat potilaat saattavat rehvastella, mitä kaikkea kivaa sukulaispoika tai muuten tuttu lääkäri on heille järjestänyt.

Potilaille ei ole kirjoitettu eettisiä koodeja. Siinäpä olisi mielenkiintoinen hanke! Hyvä potilas-lääkärisuhde edellyttää riittävää etäisyyttä. Potilaan eettiset säännöt voisivat tarkoittaa sitä, että ystävyys ja hoitosuhde pidetään erillään. Potilas ei saa käyttää ystävyyttään hyväkseen.

Tuttu lääkäri on loistava juttu. On vain muistettava, että yksityiselämän ja hoitosuhteen tuttuus ovat kaksi eri asiaa. Niinpä taitava potilas ei sotke yksityiselämässään tuttua lääkäriä hoitoonsa liittyviin asioihin. Lääkäripalveluita voi saada sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Ystävyyttä ei saa rahalla eikä kunnan palveluna.

Satu Salonen
Kirjoittaja on sairaan hyvä potilas ja tietokirjailija, joka asuu osan vuodesta Kittilässä.
www.satusalonen.fi

Oletko jo lukenut nämä?