ADHD-kuntoutuksessa pitää tunnistaa tunnesäätelyn vaikeuksia

Tunnesäätelyn pulmat saattavat heijastua lasten käyttäytymiseen erityisesti kouluympäristössä.

Monilla Kelan perhekuntoutukseen ohjatuilla lapsilla, joilla on ADHD-diagnoosi, ilmenee ärtyisyyttä ja usein toistuvia kiukkukohtauksia kuntoutuksen alkaessa.

Asiaa selvitettiin tutkimuksella, jossa oli mukana 145 lasta, joilla oli diagnosoitu ADHD. Tutkimusaineisto kerättiin Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeeseen (LAKU-hanke) osallistuneilta lapsilta, heidän huoltajiltaan ja opettajilta.

Tutkimuksen mukaan lasten tunnesäätelyn pulmat saattavat heijastua erityisesti kouluympäristössä myös lasten käyttäytymiseen, kuten konflikteihin kavereiden kanssa.

Tuoreimpien arvioiden mukaan noin 40–50 prosentilla hoitoon ohjatuista lapsista, joilla on diagnosoitu ADHD, ilmenee merkittäviä tunteiden säätelyn vaikeuksia.

Tutkijat toteavat, että kuntoutuksen toteutusta suunniteltaessa olisi hyödyllistä kerätä tietoa laaja-alaisesti lasten niin huoltajilta, opettajilta kuin lapsilta itseltäänkin.

– Eri osapuolten näkemyserot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus jo siitäkin syystä, että lapsen sosiaalinen toimintakyky saattaa vaihdella ympäristön mukaan, toteaa kollegiumtutkija Miika Vuori Turun yliopistosta tiedotteen mukaan.

Tunnesäätelyn vaikeudet ilmenevät eri tavoin eri ikävaiheissa

Tutkimuksen mukaan lapsen sukupuoli tai samanaikainen uhmakkuushäiriö- tai käytöshäiriödiagnoosi eivät olleet yhteydessä tunnesäätelyn vaikeuksien vaihteluun. Ilmiö saattaa kuitenkin näyttäytyä hieman eri tavoin eri ikävaiheissa. Kiukkukohtaukset ovat mahdollisesti yleisempiä nuoremmilla lapsilla, sillä kyse on myös kehityksellisestä ilmiöstä. Toisaalta hoitoon ohjatuilla lapsilla voimakkaat kiukkukohtaukset ovat joskus pitkäkestoisia. Niihin voi liittyä aggressiivista käyttäytymistä. Joillakin lapsilla toimintakykyä voi heikentää pidempikestoinen ärtyisä mieliala.

– Käsitykseni mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi saatavilla kyselyjä, joiden avulla lapsen tunnesäätelyyn liittyvien oireiden ulottuvuuksia voitaisiin tunnistaa nykyistä hienojakoisemmin. Kuitenkin ilmiön tunnistamisen vahvistaminen jo käytössä olevien kyselyjen pohjalta saattaisi edistää arkeen suuntautuvien tukitoimien suunnittelua ja toteutusta, Vuori sanoo.

LAKU-kehittämishankkeessa kuntoutus oli suunnattu 5–12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Keväällä 2020 LAKU-perhekuntoutuksesta tuli Kelan vakiintunutta toimintaa. Siihen voidaan ohjata 5–15-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Teksti: Hertta Vierula