Adoptiolasten terveystarkastukset pitäisi yhtenäistää

Nykyään lääkärintarkastuksen ajankohta ja laajuus vaihtelevat suuresti paikkakunnittain. Esimerkiksi tärkeitä tutkimuksia saatetaan jättää tekemättä.

Kaikille ulkomailta adoptoiduille lapsille tulisi tehdä perusteellinen terveystarkastus. Jo kahden viikon kuluttua maahantulosta tehtävää tutkimusta ­suosittaa adoptiolasten erityistarpeita selvittävä FinAdo-tutkimus.

Kyselylomaketutkimuksen perusteella lähes puolella lapsista havaittiin maahantulotarkastuksessa hoitoa tai seurantaa vaativa sairaus.

Nykyään lääkärintarkastuksen ajankohta ja laajuus vaihtelevat suuresti paikkakunnittain. Esimerkiksi tärkeitä tutkimuksia saatetaan jättää tekemättä.

– Kaikista Suomeen tulevista lapsista olisi tärkeää seuloa esimerkiksi tuberkuloosialtistus. Lapset elävät lähtömaassa oloissa, joissa on paljon infektiotauteja, eikä lastenkotien hoitajilta seulota tuber­kuloosia. Lähtömaan diagnostiikan laatu ei välttämättä vastaa meillä tehtyjen tutkimusten tasoa tai kokeista voi olla jo vuosia aikaa, kliinisen seurantatutkimuksen johtaja, dosentti Helena Lapinleimu TYKS:sta kertoo.

Suomeen adoptoidaan vuosittain noin 200 lasta ulkomailta. Vuonna 2011 eniten lapsia tuli Etelä-­Afrikasta, Kiinasta, Venäjältä ja Thaimaasta.

Terveet lapset päätyvät yhä useammin ­adoptoitaviksi kotimaissaan. Suomeen tulevat lapset ovat aiempaa vanhempia, usein leikki-ikäisiä. Heillä on yhä useammin erityistarpeita, kuten huuli- ja suulakihalkio, sydänvika tai kroonisia sairauksia, kuten B- tai C-hepatiitin kantajuus.

– Vanhemmilla lapsilla on enemmän infektio­kontakteja ja ongelmia kehityksessä ja kasvussa. On tärkeää, että mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, Lapinleimu sanoo.

Hän toivoo, että ensimmäisten kuukausien aikana adoptiolasta seurattaisiin myös neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tavallista useammin.

– On tärkeää varmistaa, että lapsen kasvu, kehitys ja varhainen vuorovaikutus lähtevät etenemään normaalisti. Silloin voidaan tarjota nopeasti apua lapsille, joilla on reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön oireita. Tutkimuksessamme olemme saaneet viitteitä näiden oireiden liittymisestä myös myöhempiin kehityksellisiin ongelmiin.

Maria van der Meer
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/13.

Lue lisää jutun aiheesta