Äidin stressioireet vaikuttavat vauvan kasvojenilmeiden käsittelyyn

Äidin synnytyksen jälkeinen ahdistuneisuus vaikuttaa poikiin ja tyttöihin eri tavoin, selviää väitöstutkimuksesta.

Äidin stressioireet vaikuttavat vauvan kasvojenilmeiden käsittelyyn Kuva 1 / 1

PsM Eeva-Leena Kataja selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin. Kataja tutki myös, ovatko yhteydet erilaisia tyttö- ja poikavauvoilla sekä ajoittuvatko masennus- ja ahdistusoireet raskausaikaan vai synnytyksen jälkeen.

Lapsen aivot kehittyvät voimakkaasti kahden ensimmäisen vuoden aikana. Raskauden ja ensimmäisten vuosien aikana luodaan pohja lapsen tiedonkäsittely- ja tunnesäätelyjärjestelmän toiminnalle ja myöhemmälle itsesäätelylle, sosiaaliselle toimintakyvylle sekä mielenterveydelle. Siksi äidin raskausajan hyvinvoinnin korostaminen on tärkeää.

– Raskausaika on myös useimmille äideille ja isille otollista aikaa muutokselle. Tunnistamalla lapsen kehityksen riskitekijät jo varhain ja kohdentamalla niihin oikea-aikaista tukea, voisimme vähentää lapsen kehitysympäristöön liittyviä riskitekijöitä jopa ennen lapsen syntymää, Kataja kertoo tiedotteessa.

Kataja havaitsi, että äidin raskausaikana kokemat masennusoireet sekä raskauteen ja lapsen hyvinvointiin liittyvä ahdistuneisuus olivat yhteydessä äidin heikompaan työmuistin toimintaan. Työmuisti on keskeisessä roolissa vanhempana toimimisessa. Jatkotutkimusta vaaditaan, jotta voidaan selvittää, mikä merkitys löydöllä on synnytyksen jälkeen.

Äidin stressioireilulla yhteys vauvan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen

Väitöstutkimuksessa havaittiin äidin masennusoireiden olevan yhteydessä siihen, miten kahdeksan kuukauden ikäinen vauva havainnoi tunnepitoisia kasvoja. Äidin oireilu oli yhteydessä vauvan tarkkaavaisuuteen pelokkaita kasvoja kohtaan. Pelokkaiden kasvojen lisäksi vauvoille esitettiin iloisia ja neutraaleja kasvonilmeitä.

Pojilla äidin synnytyksen jälkeinen ahdistuneisuus oli yhteydessä suurempaan taipumukseen siirtää katse pois kaikista tunnepitoisista kasvoista, kun tytöillä vaikutus oli päinvastainen.

– Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että raskausaikana äidissä käynnistyvät muutokset voivat olla erilaisia eri naisilla. Osa äideistä kokee herkemmin alakuloisuutta tai huolta raskaudesta, ja tähän oireiluun voi yhdistyä myös muistiongelmia. Näitä eri ongelmia olisi hyvä kartoittaa neuvolaseurannassa säännöllisesti alkuraskaudesta alkaen, ja tarjota tietoa sekä riittävää tukea sekä äidille että muulle perheelle, Kataja sanoo.

Lapsen tarkkaavaisuudessa havaittuja poikkeamia voi Katajan tutkimuksen mukaan selittää perimä, mutta toisaalta myös varhainen vuorovaikutus vanhemman kanssa. Katajan mukaan tulevaisuudessa on tärkeää tutkia, mikä merkitys vauvaiässä havaituilla tarkkaavaisuuden suuntautumisella on lapsen myöhemmälle kehitykselle ja toisaalta vauvan ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle.

– On mahdollista, että kyseessä on ohimenevä ilmiö, joka vauvaiässä palvelee lapsen kehitystä ja tarpeita esimerkiksi kiintymyssuhteen luomisen näkökulmasta. Toisaalta, säilyessään tällainen tarkkaavaisuuden tavallista voimakkaampi suuntautuminen negatiivisiin ärsykkeisiin voi olla merkki tarkkaavaisuuden ja itsesäätelyn vaikeuksista, Kataja summaa.

Eeva–Leena Katajan psykologian alan väitöstyö on osa noin 4 000 perheen FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Aineisto kerättiin vuosina 2012–2016 , jolloin 230 raskaana olevaa naista sekä myöhemmin 421 äiti-vauva-paria osallistui tutkimuskäynneille.

Katajan väitöskirja "The Role of Maternal Depressive and Anxiety Symptoms in Maternal Cognitive Processing During Pregnancy and Infant Attentional Processing of Emotional Faces at the Age of Eight Months — the FinnBrain Birth Cohort Study" tarkastetaan lauantaina Turun yliopistossa puoliltapäivin.

Kirjoittaja:

Tuomas Keränen

Toimittaja

Kuva: Fotolia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 19.11.2018.

Oletko jo lukenut nämä?