Useissa kunnissa toimii aikuis- tai ikäneuvola. Ikääntyneen väestön neuvolatoiminta on kirjattu nyt myös vanhuspalvelulakiin.
Ensi vuoden alussa voimaan tulevassa vanhuspalvelulain muutoksessa on maininta siitä, että hyvinvointia edistäviä palveluita voidaan tarjota ikääntyneen väestön neuvolatoimintana.
– Velvoitetta vanhusneuvolan järjestämiseen ei kuitenkaan ole tulossa ainakaan tämän hallituksen aikana, kertoo lääkintöneuvos, yleislääketieteen erikoislääkäri Tapani Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
"On hullua, että valtakunnallisesti ei ole olemassa systeemiä, jossa koko tämän ikäryhmän terveyttä kartoitettaisiin."
Ikä- tai aikuisneuvolan nimikkeellä on jo olemassa toimintaa eri puolilla Suomea. Hämäläisen mukaan niissä ei ole yhtä yhtenäistä toimintakonseptia. Osa neuvolatoiminnasta on ennalta ehkäisevää, osassa ovat mukana myös työterveyden ulkopuolella olevat työikäiset.
– On aivan eri asia tuottaa palveluita työikäisille ja työelämän ulkopuolella oleville aikuisneuvolassa kuin ikäihmisille ikä- ja vanhusneuvolassa. Myös ikäneuvolan organisoimisessa on haasteita, koska 80-vuotias voi olla hyväkuntoinen ja 65-vuotias huonokuntoinen. Toiminnan järjestäjän pitääkin miettiä konsepti todella tarkkaan.
Hämäläisen mukaan ikäneuvolan toiminnassa on tärkeä tavoittaa ne, jotka tarvitsevat palvelua eniten. Miten se tehdään, on hyvinvointialueiden asia.
– Siihen voidaan tarvita esimerkiksi etsivää toimintaa.
Tärkeää työelämän ulkopuolelle jääneille
Raahessa 20 vuotta toiminut aikuisneuvola on tuonut kuntayhtymään säästöjä ja lisännyt kuntalaisten hyvinvointia.
Osallistumisprosentti 65-vuotiaille vuosittain tehtävään tarkastukseen on ollut keskimäärin 86 prosenttia koko ikäryhmästä.
Asiakkaille ilmaisiin tarkastuksiin kutsutaan koko ikäluokka lukuun ottamatta hoivakodeissa asuvia.
Eniten aikuisneuvolassa on diagnosoitu esidiabetesta, mutta siitä on ollut hyötyä myös monien muiden sairauksien, kuten syöpien ja muistisairauksien varhaisessa tunnistamisessa.
– Aikuisneuvolalla on todella suuri merkitys eläkkeelle jääneille, jotka ovat tipahtaneet työterveyshuollon ulkopuolelle. On hullua, että valtakunnallisesti ei ole olemassa systeemiä, jossa koko tämän ikäryhmän terveyttä kartoitettaisiin. Meidän tarkastuksissamme lähes jokaiselta 65-vuotiaalta on löytynyt jotain terveyteen liittyvää ongelmaa, kertoo geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula .
Tarkastukset tehdään koulujen lomien aikaan
Aikuisneuvolassa käynti on noin puolitoista tuntia kestävä kertatarkastus. Jos jatkohoidon tarvetta ilmenee, saa asiakas ajan esimerkiksi lääkärille, hammaslääkärille tai fysioterapiaan.
Raahessa tarkastukset tehdään yleensä koulujen lomien aikaan, jolloin terveydenhoitajilla ei ole koululaisten vastaanottoja. Monissa kunnissa ehkä ajatellaan aikuisneuvolaa rasitteena ja puhutaan resurssipulasta.
– Meillä aikuisneuvolan avulla on saatu säästöjä, koska monia vakaviakin sairauksia on pystytty ennakoimaan ennen oireiden puhkeamista. Säästöjä tulee myös asiakkaiden sosiaalisen aktiivisuuden lisääntymisen vuoksi.
Karjulan mukaan ihmiset saadaan parhaiten tarkastuksiin lähettämällä kotiin kutsu, jossa on varattuna aika. Jos aika ei sovi, sen voi vaihtaa. Kutsussa on myös kehotus mennä verikokeeseen ennen vastaanottoa.
– Mielestäni tällainen kutsu tavoittaa ihmiset paremmin kuin se, että pitää täyttää ennalta jokin arviolomake tietokoneella ennen vastaanottoa. Moni, etenkään miehistä, ei sellaiseen halua.
Terveystarkastus pidetään Karjulan mukaan neutraalina, eikä sen aikana oteta kantaa esimerkiksi vyötärön ympärykseen. Seulasta nousevien voimavarojen ja riskitekijöiden perusteella etsitään asiakkaan kanssa toimeen pantavia asioita, kuten asumiseen tai hoitotahdon laatimiseen liittyviä asioita.
Neuvola edisti painonpudotusta ja liikuntaa
Raahessa on seurattu aikuisneuvolan vaikutuksia ihmisten elämäntapoihin.
– Aikuisneuvolassa käyneet ovat vireämpiä myös seuraavissa tapaamisissa kuin ne, jotka eivät ole käyneet neuvolakäynneillä. Neuvolakäynti on muun muassa edistänyt painon pudotusta ja liikuntaa.
Raahessa ensimmäinen aikuisneuvola toteutetaan jatkossa 68-vuotiaille. Seuraava tarkastus tehdään kymmenen vuoden kuluttua kaikille, jotka eivät ole terveyspalveluiden piirissä. Karjulan mukaan eniten tapaamisista on hyötyä niille, jotka ovat valmiita vastaanottamaan muutoksia elämäntapoihinsa.
– Selvityksessämme lääkäreille oli yllätys, että kaikista huonokuntoisimmat olivat ryhdistäytyneet tapaamisten jälkeen. Monelle on tärkeää saada tukea ja huomata, että heistä välitetään.
Ulla Ora
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
