Aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävät pulsaatiot ovat Alzheimer-potilailla täysin poikkeavia

Sekä pulssiaaltojen etenemisnopeus että niiden suunta eroavat Alzheimer-potilailla, havaitsivat Oulun yliopiston tutkijat.

Aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävät pulsaatiot ovat Alzheimer-potilailla täysin poikkeavia Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Oulun yliopiston tutkijat ovat kuvanneet yksityiskohtaisesti, miten aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävä aivovaltimoiden sykintä eli pulsaatio poikkeaa Alzheimerin tautia sairastavilla (Rajna Z ym. Brain 31.3.2021)

Merkittäviä pulsaation muutoksia löydettiin erityisesti muistitoimintoihin liittyviltä aivoalueilta.

Sekä pulssiaaltojen etenemisnopeus että niiden suunta eroavat Alzheimer-potilailla verrattuna terveisiin verrokkeihin. Osassa aivoja, muun muassa hippokampuksen ja päälaenlohkojen alueella, pulssiaallot kulkivat vastakkaiseen suuntaan kuin terveillä.

– Näillä aivojen osilla on tärkeä rooli muistitoiminnoissa, sanoo tiedotteessa päätutkija Zalán Rajna Oulun yliopiston toiminnallisen neurokuvantamisen ja biosignaalianalyysin tutkimusryhmistä.

Pulssit etenevät epätasaisesti

Ihmisellä aivojen puhdistusjärjestelmä toimii syvän unen aikana. Jos puhdistusjärjestelmässä esiintyy häiriöitä, aivoihin kertyy kuona-aineita, mikä puolestaan johtaa aivojen ennenaikaiseen rappeutumiseen.

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy erityisesti kahta kuona-ainetta, beeta-amyloidia ja tau-proteiinia, jotka vaurioittavat aivoja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä.

Tutkimuksissa on havaittu, että Alzheimerin taudissa haitallista amyloidiplakkia muodostuu paitsi aivokudoksen, myös aivoverisuonten ympärille, mikä jäykistää suonta.

– Havaitsimme, että sykäyspulssien saapuessa pulssit etenevät Alzheimer-potilailla epätasaisesti: pienissä suonissa liian nopeasti ja suurissa suonissa liian hitaasti, Rajna sanoo.

Sitä ei vielä tiedetä, johtuuko amyloidiplakin kertyminen Alzheimer-potilaan aivoihin poikkeavasta pulsaatiosta vai aiheuttaako verisuonten ympärille kertyvä plakki pulsaatiossa havaitut poikkeavuudet.

Apua aivomekanismien ymmärtämiseen

Glymfaattisen järjestelmän kuvasi ensimmäisen kerran tanskalaisprofessori Maiken Nedergaardin tutkimusryhmä vuonna 2012, minkä jälkeen se ollut aktiivisen tutkimuksen kohde.

Viime vuonna Oulun yliopiston toiminnallisen neurokuvantamisen tutkimusryhmä julkaisi uuden menetelmän, jolla pystytään magneettikuvantamaan glymfaattisen järjestelmän toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Jo tuolloin havaittiin, että Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla aivojen verisuonten sykintä eroaa terveistä verrokeista.

Nyt julkaistu tutkimus kuvaa hyvin tarkasti yksittäisten pulssiaaltojen poikkeavuudet Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa. Löydöksellä on merkitystä Alzheimerin tautiin johtavien dynaamisten aivomekanismien ymmärtämisessä ja pitkällä tähtäimellä taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Suomessa on arviolta 200 000 dementiapotilasta. Heistä noin 70 prosenttia sairastaa Alzheimerin tautia. Vaikka Alzheimerin tautia ei vielä nykyhoidoilla kyetä parantamaan eikä sen etenemistä pysäyttämään, voi tautia ennaltaehkäistä huolehtimalla hyvästä verisuoniterveydestä sekä riittävästä ja laadukkaasta unesta.

Minna Pihlava

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?