Aivot mukana säätelemässä insuliiniherkkyyttä

Aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin lihasten.

Lihasten, maksan ja rasvakudoksen lisäksi aivoilla saattaa olla keskeinen rooli elimistön alentuneen insuliiniherkkyyden, insuliiniresistenssin, kehittymisessä, havaitsi lääketieteen lisensiaatti Aino Latva-Rasku väitöstutkimuksessaan.

Insuliiniresistenssi voi alkaa ilmetä kudoksissa jopa kymmeniä vuosia ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Insuliiniresistenssin ilmenemiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät sekä elintavat.

Aino Latva-Rasku tutki kudosten aineenvaihdunnan muutoksia PET-kuvantamista hyödyntäen. AKT2-geenin mutaation kantajilla insuliiniherkkyys oli odotetusti alentunut useissa kudoksissa jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista, mutta aivojen osalta tulokset olivat Latva-Raskun mukaan yllättäviä.

– Aivojen sokerinkäyttö oli lisääntynyt tutkimuksen aikana mutaation kantajilla, mutta toisin kuin terveillä, tyypin 2 diabetesta sairastavilla tai ylipainoisilla henkilöillä, aivojen sokeriaineenvaihdunnan ja maksan sokerintuoton välillä ei todettu yhteyttä, Latva-Rasku sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Latva-Rasku tutki myös aivojen kykyä säädellä muiden kudosten aineenvaihduntaa antamalla terveille nuorille miehille insuliinia nenäsumutteena.

− Siinä missä insuliininenäsumute hieman yllättäen laski aivojen sokerinkäyttöä kaikilla tutkittavilla, sen todettiin lisäävän lihaksen ja maksan sokerinottoa vain erityisen insuliiniherkillä henkilöillä, Latva-Rasku kertoo.

Yhdessä tulokset viittaavat siihen, että aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin mittavia muutoksia alkaa esiintyä esimerkiksi lihaksissa.

Lääketieteen lisensiaatti Aino Latva-Raskun väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2020.

Tiiamari Pennanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.