Ajatushautomot miettivät terveydenhuoltoa varsin vähän

Ajatushautomot miettivät terveydenhuoltoa varsin vähän Kuva 1 / 1

Ajatushautomot ovat toistaiseksi pieniä tekijöitä suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, arvioi terveyspolitiikan tutkija Arttu Saarinen.

– Poikkeuksena on Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, joka saa ajatuksensa hyvin läpi medioissa.

Ajatushautomot eivät ole Saarisen mukaan osallistuneet terveyspoliittiseen keskusteluun kovin voimakkaasti, vaikka useimmilla on joitain terveydenhuoltoon liittyviä avauksia. Esimerkiksi ­Demos Helsinki on nostanut esiin ­yhteisön merkitystä palveluissa.

Tutkija arvioi, että ajatushautomot ­käsittelevät terveydenhuoltoa varsin yleisellä tasolla. Konkreettisia ehdotuksia on vähän.

”Hallitus ei kuuntele asiantuntijoita”

Keskustapuoluetta lähellä olevan e2-ajatushautomon johtaja Karina Jutila kertoo, ettei heillä ole ollut resursseja käsitellä terveydenhuollon uudistamista. Jutila arvioi, että ajatuspajoilla olisi voinut olla rooli ennakkoluulottomien ratkaisuvaihtoehtojen esittäjänä, mutta koska hallitus ei kuuntele asiantuntijoita, näkemysten esittäminen ei ole mielekästä.

Kokoomuksen Suomen Toivo -ajatuspaja on järjestänyt yhden seminaarin terveydenhuollon uudistamisesta. Toiminnanjohtaja Markku Pyykkölän mukaan ajatushautomot voisivat osallistua tuomalla esiin ulkomaisia esimerkkejä terveydenhuollon toteutusmalleista.

Sosiaalidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön tiedotus- ja hallintosihteeri Hildur Boldt sanoo säätiön käsitelleen terveyserojen rakenteellisia syitä ja palveluiden tuottamistapoja. Näkökulmana on ollut markkinaehtoisten ratkaisujen problematisoiminen.

Demos Helsingin tutkijat Satu Korhonen ja Roope Mokka kertovat, että ajatushautomossa on suunnitteilla tutkimus kuluttajan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa tulevaisuudessa. Demos haluaa selvittää, miten muun muassa teknologian kasvava rooli ja lisääntyvä yksilöllistyminen vaikuttavat valintoihin. Demoksella ei ole perusrahoitusta, vaan rahoitus hankitaan projektikohtaisesti.

Ehkä eniten terveydenhuollon kysymyksiin on paneutunut elinkeinoelämän rahoittama EVA, joka on käsitellyt terveydenhuollon uudistamista etenkin kuntien tulevaisuutta hahmottelevan hankkeensa yhteydessä.

– Viimeisen parin vuoden aikana olemme tehneet myös konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi piirikuntamallin käyttöönotosta terveydenhuollon järjestämisessä, kertoo tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Evan näkökulmana on monituottajuuden ja valinnanvapauden lisääminen terveyspalveluissa.

Terveys­poliittista 
keskustelua vältellään

Suomessa toimii noin parikymmentä ajatushautomoksi, ajatuspajaksi tai think ­tankiksi itseään kutsuvaa toimijaa. Osa on keskittynyt selvästi tiettyihin kysymyksiin; esimerkiksi Magma käsittelee ruotsinkieliseen identiteettiin liittyviä asioita.

Saarisen mukaan valtaosalla ajatushautomoista on erittäin läheiset kytkennät poliittisiin puolueisiin. Tässä mielessä riippumaton on lähinnä Demos Helsinki.

– Ajatushautomoiden pitäisi tuoda yhteys rahoittajiin selvästi esille. Poliittisissakin ajatushautomoissa tutkijat ­pitäisi palkata muiden kuin poliittisten meriittien perusteella.

Useimmat poliittiset ajatushautomot syntyivät oikeusministeriön koordinoiman, vuonna 2005 toteutetun kokeilun myötä. Valtio tukee niiden toimintaa.

Saarinen arvioi, että poliittiset ajatushautomot saattavat jopa vältellä terveyspoliittista keskustelua samoin kuin emopuolueensa.

– Juuri nyt, kun sote- ja kuntauudistuksen tilanne on jumissa, ajatushautomoiden ehdotuksille olisi tilausta.

Lähteenä käytetty myös oikeus­ministeriön selvitystä Ajatuspaja­kokeilun opetukset (2006).

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 20/13.

Oletko jo lukenut nämä?