Alkupäivien hapensaanti vaikuttaa pikkukeskosten neurologiseen kehitykseen

Sekä matalilla että korkeilla happiarvoilla havaittiin yhteys aivojen poikkeavuuksiin.

Pikkukeskosten aivojen tietyt rakenteet ovat alttiita varhaiselle hapenpuutteelle ja toiset aivorakenteet hapen ylimäärälle. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin keskosten tehohoidon alkuvaiheen happeutumisen yhteyttä myöhäisempiin aivopoikkeavuuksiin ja neurologiseen kehitykseen.

Tutkimuksessa analysoitiin Husin Naistenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston alle 28 raskausviikolla syntyneiden, hengityshoidossa olleiden pikkukeskosten kolmen ensimmäisen elinpäivän happiarvojen ja happihoidon yhteyttä myöhemmin havaittuihin aivovaurioihin.

Alkupäivien matalat happiarvot liittyvät aivojen valkean aineen rakennevaurioihin. Korkeat happiarvot ovat yhteydessä aivokuoren poikkeavuuksiin.

Varhaisille happeutumispoikkeavuuksille altistuneiden pikkukeskosten neurologinen kehitys oli muita keskosia heikompaa kahden vuoden kehitysseurannassa.

– Meidän tulee olla erityisen tarkkoja hapen annostelussa. Hapen ylimäärä lisää myös ennenaikaisten lasten vaikean verkkokalvosairauden ja näkövamman riskiä, kun taas hapen puute lisää kuolleisuutta, sanoo osastonylilääkäri Marjo Metsäranta tiedotteessa.

Keskosuuteen tavallisesti liittyviä ongelmia ovat keuhkojen ja aivojen vauriot. Pikkukeskoset tarvitsevat hengitystukihoitoa, ja lisähapen annostelu on yksi käytetyimmistä hoidoista vastasyntyneiden teho-osastolla.

Alle 1500 gramman painoisina syntyvät pikkukeskoset ovat merkittävässä riskissä kuolla tai vammautua. Hoitojen kehittymisen myötä yhä useammat pikkukeskoset kuitenkin selviytyvät raskaasta tehohoidosta.

Tiiamari Pennanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.