Auttaako teknologia muistisairaita?

Lupaava teknologia ei lisännyt päiviä kotona, eikä elämänlaatukaan kohentunut.

Teknologiasta on toivottu apua muistisairaiden tukemiseen. Perinteisten apuvälineiden rinnalle on tullut mm. lääkkeiden otosta muistuttavaa teknologiaa, elektronisia paikantimia, videovalvontaa, kommunikaatiovälineitä ja hälyttimiä, jotka kertovat ulko-oven avautumisesta tai siitä, ettei jääkaappia ole käytetty pitkään aikaan. Britanniassa selvitettiin voidaanko yksilöllisesti suunnitelluilla apuvälineillä ja teknologialla lykätä muistisairaan laitokseen joutumista ja mikä on intervention kustannusvaikuttavuus.

Satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 495 kotona asuvaa muistisairasta (keski-ikä 81 v, 59 % naisia). Noin puolet asui omaishoitajan kanssa. Interventioryhmä sai yksilöllisesti suunnitellut apuvälineet, vertailuryhmä vain palovaroittimen ja kaulassa pidettävän turvahälyttimen. Tutkittavia seurattiin kaksi vuotta.

Seuranta-aikana 200 tutkittavaa joutui pysyvään laitoshoitoon ja 89 kuoli. Interventioryhmä joutui lähes merkitsevästi hitaammin laitoshoitoon, mutta kun tulokset vakioitiin lähtötilanteen toimintakyvyllä, ei ryhmien välillä ollut eroa. Apuvälineiden hinta oli huokea, eikä kustannusvaikuttavuudessa ollut eroa ryhmien välillä. Elämänlaatu oli interventioryhmässä yllättäen heikompi. Interventioryhmässä raportoitiin käyttäytymiseen liittyviä haittoja vähemmän.

Lupaava teknologia ei siis lisännyt päiviä kotona eikä elämänlaatukaan kohentunut. Tutkijat pohtivat muisti­sairauden heterogeenisuutta, jonka vuoksi ryhmien satunnaistaminen samankaltaisiksi oli erittäin haastavaa. Lisäksi intervention turvallisuusarvio saattoi kiinnittää huomiota vaaran mahdollisuuksiin ja johtaa jopa varhaisempaan laitoshoitoon. Muistisairaat saattavat myös kokea teknologian autonomiaansa puuttumisena.

Olemme vasta opettelemassa teknologian potilaskeskeistä käyttöä. Tällaista tutkimusta tarvitaan enemmän.

Howard R ym. The effectiveness and cost-effectiveness of assistive technology and telecare for independent living in dementia: a randomized controlled trial. Age Ageing 2021;50:882–90.

Kaisu Pitkälä

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 34/2021.