Biologiset lääkkeet vähentävät vaikean astman oireita

Biologiset lääkkeet vähensivät merkittävästi aikuisten vaikean astman oireita ja kortisonin käyttöä, osoitti HUS:n tutkimus.

Biologiset lääkkeet vähentävät vaikean astman oireita Kuva 1 / 1 Kuva: Pixmac

Vaikeaa astmaa sairastavilla aikuisilla väheni ylähengitysteiden kirurgisten toimenpiteiden tarve biologisia lääkkeitä käytettäessä. Näin osoitti HUS:ssa tehty tutkimus.

Biologisten lääkkeiden tulokset vaikean astman hoidossa olivat yhtä hyvät kuin kansainvälisten tutkimusten. Potilaiden kontrollikäyntien tulokset paranivat biologisen lääkehoidon aikana merkitsevästi.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten uudet biologiset lääkkeet vaikuttavat vaikeaa astmaa sairastavien aikuisten oireisiin, pahenemisvaiheisiin sekä tablettikortisoni- ja antibioottihoitojen määrään.

Lisäksi seurattiin, miten biologiset lääkkeet vaikuttavat ylä- ja alahengitysteiden kirurgisen hoidon tarpeeseen astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla on pitkittynyttä nenän sivuontelotulehdusta sekä limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja muita useammin.

Neljä biologista lääkettä vertailussa

Retrospektiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisistä potilaskertomuksista vuosilta 2009–2019.

Biologisia lääkkeitä saaneiden tilaa arvioitiin hoidon aloittamisen jälkeen säännöllisesti HUS:ssa kirjaamalla oireet, pahenemisvaiheet sekä käytettyjen kortisonitablettien ja antimikrobien määrä. Lisäksi otettiin laboratoriokokeita ja tehtiin spirometria. Potilaiden terveystietoja verrattiin tilanteeseen ennen ja jälkeen biologisten lääkkeiden aloittamista.

Tutkimuksen 64 astmapotilaasta 22 käytti omalitsumabia sekä 42 eosinofiiliseen astmaan tarkoitettuja anti-IL5- ja IL5R-ryhmiin kuuluvia lääkkeitä, joista 24 potilasta mepolitsumabia, 13 reslitsumabia ja 5 benralitsumabia. Näitä lääkkeitä käytetään joko suonensisäisesti tai annostelukynällä.

Jos biologiselle lääkitykselle ei pystytty osoittamaan vastetta, lääkitys lopetettiin. Omalitsumabia käytettiin keskimäärin 50 kuukautta ja IL5- ja IL5R-ryhmien lääkkeitä noin 13 kuukautta.

Lääkitys ja oireilu vähenivät

Tutkimuksen 64 potilaasta 40 käytti säännöllisesti tablettikortisonilääkitystä. Kummatkin biologiset lääkeryhmät vähensivät kortisonin päivittäistä annosta tai annosten määrää sekä pahenemisvaiheiden määrää. Anti-IL5- ja IL5R-lääkeryhmissä myös pahenemisvaiheen vaikeusaste pieneni.

Ylä- ja alahengitysteiden tulehdustilaa hoitava lääkitys väheni jonkin verran.

Anti-IL5 ja IL5R-lääkeryhmien potilaista 39 prosentilla oli vaivanaan krooninen sivuontelotulehdus ja heistä 79 prosentilla limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja. Polyyppien määrä väheni tässä potilasryhmässä merkitsevästi. Lisäksi astmapotilaiden sivuontelokirurgian tarpeen määrä väheni biologisten lääkkeiden aikana.

– Tutkimuksemme potilasaineisto oli sen verran suppea, ettemme voi sen perusteella vielä sanoa, kuinka paljon biologiset lääkkeet voisivat vähentää nenä- ja sivuontelokirurgian tarvetta, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Paula Kauppi HUS:n Tulehduskeskuksesta toteaa tiedotteessa.

Biologisten lääkkeiden käyttöaiheet laajentuneet

Kauppi korostaa, ettei biologisia lääkkeitä voi ajatella kovin laajaan käyttöön.

– Tutkimus on tärkeä HUS:n oman toiminnan kannalta, koska lääkkeet on arvioitu HUS:n kalliiden lääkkeiden ryhmään. Nyt biologiset lääkkeet ovat saaneet Kelalta uusia käyttöaiheita, esimerkiksi atooppiseen ihottumaan ja nenäpolyyppeihin, hän kertoo tiedotteen mukaan.

Ulla Toikkanen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?