Britannian terveysjärjestelmä haasteiden edessä

– Lääkäreiden omistamiin terveyskeskuksiin ollaan tyytyväisimpiä, kertoo Bristolissa ­työskentelevä yleislääkäri Maarit Brooks.

Britannian terveysjärjestelmä haasteiden edessä Kuva 1 / 1

National Health Service (NHS) eli Britannian julkinen terveydenhuoltojärjestelmä täyttää heinäkuussa 70 vuotta. Sotavuosien jälkeen perustettu järjestelmä on taannut asukkaille muun muassa ­ilmaiset lääkärikäynnit, sairaalahoidot ja leikkaukset.

Verovaroin rahoitettava järjestelmä on kokenut useita muutoksia, mutta jälleen se on haasteiden edessä. Yksi suurimmista ongelmista on, että maan ­jokainen hallitus haluaa muuttaa järjestelmää astuessaan valtaan, kertoo Bristolissa työskentelevä yleislääkäri Maarit Brooks.

– Vallassa olevat konservatiivit halu­sivat säästötoimien lisäksi antaa lisää valtaa terveyskeskuslääkäreille. Heidän mallissaan terveyskeskuslääkärit, hoitajat ja sairaalalääkärit hoitavat suurta osaa NHS:n budjetista. He suunnitte­levat esimerkiksi sen, kuinka kiireellinen hoito ja erilaiset mielenterveydelliset palvelut järjestetään.

Muutokselle ei näy loppua, koska työnväenpuolue harkitsee uutta NHS-mallia, mikäli se pääsee hallitukseen. Muutos ei ole aina hyvästä, koska suuret rakennemuutokset vievät aikaa ja rahaa, Brooks muistuttaa. Viime hallituksen astuessa valtaan uudelle organisaatiolle seurasivat mukana suuret velat.

– NHS England, joka hoitaa tätä suunnittelua ja ostaa erityisesti perusterveydenhuoltoa, yrittää nyt toimia rahanpuutteessa. Koko ajan säästetään kaik­kialta, mikä näkyy hoidossa.

Yrittäjälääkärit päättävät

Brooksin mukaan on hyvä, että hoidollisista asioista päättävät lääkärit eivätkä byrokraatit. Valtaosa terveyskeskuslääkäreistä onkin yrittäjiä, jotka ovat perustaneet terveyskeskuksen yhdessä. NHS ostaa palveluita näiltä lääkäreiden pyörittämiltä terveyskeskuksilta. Potilasta kohden on korvamerkitty tietty määrä puntia.

– Minä ja yhdeksän muuta kollegaa saamme NHS:ltä tietyn määrän puntia potilasta kohden. Sillä rahalla pääosin pyöritämme meidän terveyskeskusta.

Palveluita ostetaan myös yksityisiltä terveyspalveluita tarjoavilta yrityksiltä. Se malli ei ole Brooksin mukaan oikein onnistunut ainakaan potilastyytyväi­syydellä mitattuna.

– Lääkäreiden omistamiin terveys­keskuksiin ollaan kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä.

Brooksin työpaikka sijaitsee Bristolin esikaupunkialueella. Alueella on neljä terveyskeskusta. Näiden joukosta potilaat saavat valita, minne menevät asiakkaaksi.

– Terveyskeskukset eivät ota mielellään kaukana asuvia asiakkaita, koska lääkärit tekevät kotikäyntejä. Näitä ­tehdään aamu- ja iltavastaanottojen ja ­puhelinvastaanoton välissä.

Brooks näkee sote-uudistuksen ja NHS:n välillä yhtymäkohtia. Esimerkiksi valinnanvapauden lisääminen puhututtaa aika ajoin sekä se, miten terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut inte­groidaan.

– Tällä hetkellä ongelmana ovat sairaaloiden vuodepaikoilla olevat potilaat, joita ei voida kotiuttaa, koska palvelut sairaalan ulkopuolelle eivät toimi kunnolla. Tukiverkosto ei ole tarpeeksi hyvä. Tämä tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Viiden vuoden suunnitelma

NHS on laatinut viiden vuoden suun­nitelman, jolla järjestelmä yritetään saada kestävälle pohjalle. Suunnitelman ­toteuttaminen uhkaa jäädä puolitiehen, koska budjetista uupuu 30 miljoonaa puntaa. The Guardian -lehti uutisoi, että jokaisen kotitalouden pitäisi maksaa 2 000 puntaa vuodessa lisää ­veroja, jotta järjestelmä saataisiin pidettyä nykytasolla.

– Täällä ollaan haluttomia nostamaan verotusta, mutta samalla haluttaisiin ­antaa maailmanluokan terveydenhuoltoa. Konservatiivit eivät halua nostaa ­verotusta, mutta oppositiossa oleva työväenpuolue nostaisi.

Säästöjä haetaan kaikkialta. Samalla terveydenhuoltojärjestelmästä yritetään kiristää kaikki tehot irti. Brooksin mukaan julkisella puolella ollaan jaksa­misen kanssa jo tulisilla hiilillä, joten paljonkaan ei voida säästää hoidon vaarantumatta.

– Rahoituksen voi saada vain leik­kauksiin, jotka ovat välttämättömiä. Kosmeettisista syistä tehtäviä leikkauksia ei enää rahoiteta. Vaikka suuressa osassa tapauksia päätös on realistinen, on myös potilaita, joiden kosmeettinen leikkaus tuntuu tärkeältä. Esimerkiksi suuri rasvapatti keskellä otsaa tai nuoren miehen yhden rinnan ylikehittyminen voi aiheuttaa potilaalle psyykkistä ahdistusta. Yksityiselle toki pääsee omalla kustannuksella, mutta on paljon potilaita, joilla ei ole siihen varaa.

Terveyskeskuksiin saapuvat potilaat ovat iäkkäämpiä ja sairaampia kuin ­ennen, mutta samalla terveyskeskus­lääkäreiden määrä on vähentynyt.

– Terveysministeri Jeremy Hunt sanoi taannoin, että terveyskeskuksiin pitäisi saada 5 000 uutta lääkäriä eläköityvien lääkärien tilalle. Tämä ei ole onnistunut. Nuoret lääkärit muuttavat joko ulko­maille paremman palkan ja työolojen ­takia tai valitsevat toisen lääkäriuran.

On arvioitu, että puolet Englannin terveyskeskuksista ei saa palkattua tarpeeksi lääkäreitä. Jotkut ovat joutuneet jopa sulkemaan ovensa.

Lääkäripula on johtanut monen terveyskeskuslääkärin uupumiseen, koska työmäärä on kasvanut. Omistajalääkärinä Brooks joutuu jäämään usein töihin omalla ajalla hoitaakseen potilaita, joita ei ehditä hoitaa normaalin työajan puitteissa.

– Terveyskeskuksen potilasmäärää ­lisäävät esimerkiksi potilaat, jotka kävivät ennen sairaalassa poliklinikkakäynneillä seurannassa, mutta jotka on siirretty takaisin terveyskeskushoitoon. Tavallinen 10 minuutin vastaanottoaika potilasta kohden ei tahdo riittää, koska potilaat ovat monisairaita.

Tilanne saattaa vielä hankaloitua. Brexit tulee vaikeuttamaan lääkäreiden maahanmuuttoa ja vähentää Englannin mielenkiintoa potentiaalisena työskentelymaana. Tällä hetkellä 12 000 eli vajaat kahdeksan prosenttia maan lääkäreistä tulee Euroopan talousalueelta.

– British Medical Associationin (BMA) tutkimuksen mukaan brexitin toteutuessa puolet Euroopan talous­alueelta tulleista lääkäreistä miettii poismuuttoa. Joissakin tutkimuksissa poismuuttavien määrä on viidennes. Tämä tulee pahentamaan lääkäripulaa ja vaarantamaan terveyskeskus- ja sairaala­palveluiden laadun, Brooks toteaa.

Kirjoittaja:

Tuomas Keränen

Toimittaja

Kuva: Ian Brooks

Julkaistu Lääkärilehdessä 24-31/2018.

Oletko jo lukenut nämä?