Digitaalinen teknologia apuna lasten terapiassa

Verkkopohjaiset hoidot ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävät sovellukset parantavat palvelujen saatavuutta hoidettaessa lasten ja nuorten psyykkisiä häiriöitä. ­

Digitaalinen teknologia apuna lasten terapiassa Kuva 1 / 1 Kuva: Fotolia

Suomalaisista lapsista 20 prosenttia on jonkinasteisen ­tuen tarpeessa psyykkisten ongelmien vuoksi (1,2). ­Tavallisia mielenterveyshäiriöitä lapsilla ovat käytöshäi­riöt, tarkkaavuushäiriö sekä mieliala‑ ja ­ahdistuneisuushäiriöt.

Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi, ja palvelujen käyttö on lähes kaksinkertaistunut ­(taulukko). Mielenterveyden häiriöt heikentävät lasten toimintakykyä, vaikuttavat kielteisesti heidän ihmissuhteisiinsa ja suurentavat syrjäytymisriskiä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle (2,3).

Häiriöiden ennaltaehkäisy ja lasten mielenterveyden tukeminen on erityisen tärkeää peruspalveluissa. On kuitenkin välttämätöntä kehittää myös lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa, jotta sen lisääntyneeseen kysyntään voidaan vastata. Digitaalinen teknologia antaa siihen uusia mahdollisuuksia.

Verkkopoliklinikka ja ”valmentajat”

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin digihankkeena rakennettiin alle kouluikäisten lasten hoitoon tarkoitettu perhe- ja pikkulapsipsykiatrian verkkopoliklinikka. Sen ominaisuuksiin kuuluvat sähköisesti täytettävät esitietolomakkeet, ­videovastaanotto ja Vanhempien verkkovalmennus -hoito-ohjelma. Verkkopohjainen hoito-ohjelma pohjautuu perheiden dialektiseen käyttäytymisterapeuttiseen hoito-ohjelmaan (4), joka on käytössä Taysissa. Vanhemmat voivat käyttää sitä älylaitteella OmaTays-sovelluksen avulla.

Vanhempien verkkovalmennus koostuu neljästä hoitokokonaisuudesta: vanhemmuuden vaikeudet sekä lapsen uni-, syömis- ja käytösongelmat. Jokaisessa niistä on kahdeksan viikoittain aktivoituvaa sessiota. Ne sisältävät lyhyitä tekstisisältöjä, videoita, harjoitustehtäviä ja sähköisen lomakkeen vanhemman itsearviointia varten.

Vanhemmat saavat kukin henkilökohtaisen ”valmentajan”, joka seuraa vanhempien etenemistä ja on heihin ­vähintään kerran viikossa yhteydessä chatissa tai puhelimella. Verkkovalmennus on käytettävyystutkimuksissamme osoittautunut vanhempien ja lastenpsykiatrian työntekijöiden mielestä helppokäyttöiseksi. Verkkovalmennusta käytettäessä yhden perheen hoidossa tarvitaan noin puolet perinteisestä henkilöresurssista. Lisäksi verkkopohjainen hoito-­ohjelma mahdollistaa perheiden intensiivisemmän hoidon.

Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian verkkopoliklinikan toiminta käynnistyy ­kokonaisuudessaan syksyllä 2021. ­Samalla käynnistyy sen vaikuttavuuden seurantatutkimus.

Hoito hyödyntää virtuaalitodellisuutta

Digitaalisten sovellusten suosio on viime vuosina kasvanut niiden potilaskohtaisen kustannustehokkuuden vuoksi. Virtuaalitodellisuutta (virtual reality, VR) hyödyntäviä sovelluksia on aikuisilla kokeiltu etenkin ahdistuksen ja pelkojen hoidossa (5).

Virtuaalitodellisuuden etuna on mahdollisuus mukauttaa potilaan näkemä ja kokema ympäristö halutun kaltaiseksi (6), jolloin ahdistuksesta kärsivien ­ihmisten oireita laukaisevia tekijöitä voidaan säädellä ja vakioida. Lapsille voidaan digitaalisen teknologian avulla mahdollistaa todentuntuisia ympäristöjä myös erilaisten pelkojen kohtaamiseen ja ihmissuhteissa ilmenevien ­ongelmien käsittelemiseen (5).

Olemme tehneet 360-kuvaustekniikkaa hyödyntäviä pelillistettyjä sovelluksia käytettäväksi potilaan harjoitellessa käyttäytymisen säätelyä (toiminnanohjaus) ja sosiaalisia taitoja lastenpsykiatrisessa hoidossa. Sovellusten käytettävyystestaukset on tarkoitus aloittaa syksyllä 2021 yhteistyössä Tampereen ­yliopiston, Taysin lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualueiden sekä sovellusten tuottajan (GettingBetter Oy) kanssa.

Vaikutuskohteena tahdosta riippumaton hermosto

On esitetty, että tahdosta riippumattoman hermoston toiminta olisi mahdollisesti yhteydessä kaikkiin mielenterveyden häiriöihin (7). ­Sykevälivaihtelun (heart rate variability, HRV) on ajateltu olevan biomarkkeri, joka kertoo yksilön itsesäätelykyvystä (7). Sykevälin suuri vaihtelu on tutkimuksissa kyetty yhdistämään parempaan psyykkiseen hyvinvointiin (7,8), vähäisempään ahdistuneisuuteen (9) ja parempaan tunteiden säätelyyn (10).

Tahdosta riippumattomaan hermostoon voidaan vaikuttaa muun muassa syvähengityksen ja tietoisen rentoutumisen avulla. Ne vaimentavat sympaattisen hermoston toimintaa, vahvistavat para­sympaattisen hermoston toimintaa ja lievittävät siten stressiä ja ahdistuneisuutta (10,11,12). Lastentautien hoidossa ­syvähengitystä on käytetty yhtenä käyttäytymisterapeuttisena hoitona. Sitä on opetettu lapsille, jotta he kestäisivät ­paremmin toimenpiteisiin liittyvää ­ahdistuneisuutta, stressiä ja kipua (13). Syvähengitystä ja ohjattua rentoutumista ei ole toistaiseksi juuri hyödynnetty eikä tutkittu lasten- tai nuorisopsykiatrisen hoidon osana.

Lapsille ja nuorille on kehitetty ohjattuun rentoutukseen tarkoitettu VR-­sovellus yhteistyössä, jossa ovat mukana Tampereen Neurokeskus ja kaksi Tampereen yliopiston tutkimuskeskusta (Tampere center for child, adolescent and maternal health research, TamCam, ja Tampere unit for computer-­human interaction, Tauchi).

Sovellus käyttää metsästä kuvatulle videolle luotua virtuaalista luontoympäristöä, johon on tehty luonnollinen miellyttävä äänimaisema. Sovellukseen on luotu animoitu hahmo, joka kertoo, mitä rentoutuksen aikana tehdään.

Johdannon ja paikalleen asettautumisen jälkeen sovellus ohjaa lapsen tai nuoren syventämään hengitystään, rentouttamaan kehon ja keskittymään hetkeen (mindfulness). Harjoituksen ­lopuksi hahmo ohjaa lapsen tai nuoren palaamaan tavalliseen olotilaan.

Käytettävyystestauksessa tutkittavina ­olleista 20 vapaaehtoisesta nuoresta aikuisesta suurin osa koki rentoutuvansa ja ahdistuneisuuden tunteiden lievittyvän käytettyään ­sovellusta (14). Seuraavaksi tutkimme sovelluksen käyttöä lapsille ja nuorille, joilla on ahdistuneisuushäiriö, sekä lastentautien potilaille tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja ­kipua tuottavien toimenpiteiden yhteydessä.

Lopuksi

Uuden teknologian käyttö lapsen terapeuttisen työn apuna ei ole ongelma­tonta. Verkkopohjainen hoito-ohjelma säästää henkilöstöresursseja ja perheiden aikaa. Kokemuksemme mukaan hoito-ohjelman toteuttaminen itsenäisesti ei kuitenkaan onnistu ilman huolellista sitouttamista ja ajoittaista henkilökohtaista kontaktia hoitohenkilöstöön.

VR-sovellukset tarjoavat periaatteessa paljon uusia mahdollisuuksia lasten- ja nuorten psyykkisten häiriöiden hoitoon, etenkin jos itsesäätelytaitoja voi harjoitella toistuvasti ja jopa kotona. Myös palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat etä- ja itsehoidon avulla. ­Uusien sovellusten käytettävyydestä, vaikuttavuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisätutkimusta.

Kaija Puura

lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri

Tampereen yliopisto, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, TamCam-tutkimuskeskus ja Tampereen yliopistollinen sairaala

Markku Turunen

vuorovaikutteisen teknologian professori, FT

Tampereen yliopisto, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampere unit of human-computer interaction

Ilmari Jyskä

FM, tutkija

Tampereen yliopisto, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampere unit of human-computer interaction

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 33/2021.

Kirjallisuutta

1. Puura K, Almqvist F, Tamminen T ym. Psychiatric disturbances among prepubertal children in Southern Finland. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1998;33:310–8.
2. Sourander A, Lempinen L, Brunstein Klomek A. Changes in mental health, bullying behavior, and service use among eight-year-old children over 24 years. J Am Acad Child Adolesc Psych 2016;55:717–725.e2. https://doi.org/10.1016/j.jaac.2016.05.018
3. Kazdin AE, Blase SL. Rebooting psychotherapy research and practice to reduce the burden of mental illness. Pers Psychol Sci 2011;6:21–37.
4. Pöyhtäri J, Ranta K. Dialektinen käyttäytymisterapia. Kirjassa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym., toim. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, s. 36–43. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2016.
5. Valmaggia L, Latif L, Kempton M, Rus-Calafell M. Virtual reality in the psychological treatment for mental health problems: A systematic rewiev of recent evidence. Elsevier Psychiatry Research 2016;236:189–95.
6. Rizzo A, Kim GJ. A SWOT analysis of the field of virtual rehabilitation and therapy. Presence Teleoperators Virtual Environ 2005;14:119–46.
7. Beauchaine TD, Thayer JF. Heart rate variability as a transdiagnostic biomarker of psychopathology. Int J Psychophysiology 2015;98:338–50. https://doi.org/10.1016/j.ijpsycho.2015.08.004.
8. Kemp A, Quintana DS. The relationship between mental and physical health: Insights from the study of heart rate variability. Int J Psychophysiol 2013;89:288–96. https://doi.org/10.1016/j.ijpsycho.2013.06.018.
9. Chalmers JA, Quintana DS, Abbott MJ-A, Kemp AH. Anxiety disorders are associated with reduced heart rate variability: A meta-analysis. Frontiers in Psychiatry 2014;80:1–8. https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyt.2014.00080, doi:10.3389/fpsyt.2014.00080, ISSN=1664-0640
10. Mather M, Thayer JF. How heart rate variability affects emotion regulation brain networks. Curr Opin Behav Sciences 2018;19:98–104. https://doi.org/10.1016/j.cobeha.2017.12.017
11. Goessl VC, Curtiss HE, Hofmann SG. The effect of heart rate variability biofeedbacktraining on stress and anxiety: a meta-analysis. Psychol Med 2017;47:2578–86. doi:10.1017/S0033291717001003
12. Zaccaro A, Piarulli A, Laurino M ym. How breath-control can change your life: a systematic review on psycho-physiological correlates of slow breathing. Frontiers in human neuroscience 2018;12:353. https://doi.org/10.3389/fnhum.2018.003
13. Petersen C, Görges M, Todorova E, West N, Newlove T, Ansermino J. Feasibility of using a single heart rate-based measure for real-time feedback in a voluntary deep breathing app for children: data collection and algorithm development. JMIR Perioper Med 2020;3(2):e16639. https://periop.jmir.org/2020/2/e16639DOI: 10.2196/16639
14. Jyskä I. Effects of virtual natural environment and meditative guidance to stress reduction in therapeutic applications. M.Sc. Thesis, Tampere University 2020.

Oletko jo lukenut nämä?