Eettinen neuvottelukunta ottaa kantaa rokote-epäröintiin

Ehdotuksessa korostetaan ymmärrettävän tiedon lisäämistä ja dialogia rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien kanssa.

Eettinen neuvottelukunta ottaa kantaa rokote-epäröintiin Kuva 1 / 1

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) on ottanut kantaa rokote-epäröintiin. ETENEllä on kannanotossaan useita ehdotuksia keinoiksi, joiden avulla rokotekriittisyys saataisiin muutettua rokotemyönteisyydeksi.

ETENEn mukaan vastuuta laumasuojasta on lisättävä. Kansalaiskeskustelussa pitäisi tuoda aiempaa selvemmin esille, että kyseessä ei ole vain yksilön oma valinta, vaan asia koskettaa kokonaisia yhteisöjä ja yhteiskuntia. Tiedottamisessa pitäisi korostaa yhteisvastuuta myös niistä ihmisistä, jotka eivät pysty ottamaan rokotteita sairautensa takia, mutta joille vakaviin tauteihin sairastuminen on suuri riski.

Enemmän neuvontaa tarjolle

ETENE muistuttaa, että on lapsen edun mukaista saada rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Lapsen etua pitäisikin kannanoton mukaan korostaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi sitoutua potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseen. ETENEn näkemyksen mukaan sote-ammattilaisten pitää työssään asettaa potilaan ja asiakkaan etu oman itsemääräämisoikeutensa edelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön pitäisi ottaa rokotteet, jos sille ei ole terveydellisiä esteitä ja jos rokottamattomuus voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Rokottamisen määrääminen pakolliseksi ei kuitenkaan ole perusteltua.

Rokotepalveluiden saavutettavuutta pitäisi helpottaa. Niitä pitäisi tarjota joustavasti muulloinkin kuin virastoaikaan. Rokotteista huolestuneita varten pitäisi olla tarjolla puhelin- ja nettineuvontaa.

Pakkoa pitää välttää

ETENE katsoo myös, ettei rokotekriittisyys ole vain kielteinen asia. On myönteistä, että kansalaiset ovat kiinnostuneita omasta ja lastensa terveydestä ja hankkivat aktiivisesti tietoa. Tiedon välittäminen ilman dialogia ei ole nykypäivänä oikea tapa suhtautua rokote-epäröintiin.

Rokotekriittisiä ihmisiä ei pidä leimata. Potilasasiakirjamerkinnät "hoitokielteisyydestä" ovat leimaavia ja voivat vaikeuttaa asiallisen hoidon saamista. Pahimmillaan leimaaminen johtaa palveluiden käytön välttämiseen.

ETENEn mielestä rokotepakkoa pitää välttää. Pakko ei tutkimusten mukaan lisää rokotekattavuutta merkittävällä tavalla.

Rokotteiden haitoista kärsiviä on tuettava aktiivisesti. Kun rokotteet aiheuttavat haittoja ja kohtuutonta kärsimystä, kuten narkolepsiatapauksissa, ei sairastuneita eikä heidän perheitään saa jättää yksin.

Asiantuntijat avoimeen keskusteluun

ETENE painottaa avoimuutta ja tiedon lisäämistä. Tutkijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten pitäisi osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Luottamuksen lisäämiseksi tarvitaan avointa, näyttöön perustuvaa tietoa rokotteiden hyödyistä ja haitoista. Haitoista kertovia tutkimustuloksia ei saa vähätellä, mutta myönteiset vaikutukset pitää tuoda aiempaa selvemmin esille.

Lisäksi ETENE muistuttaa kohtaamisen etiikasta. Vanhempien huoli lapsistaan pitää tunnistaa ja tunnustaa perustelluksi. Pakottaminen ja tiedon yksipuolinen tarjoaminen ilman, että tieto on räätälöity vastaamaan vanhempien tarpeisiin, ei tuota toivottua tulosta. Aidolla dialogilla voidaan parhaimmassa tapauksessa vaikuttaa tiedon etsinnän ja sen ymmärtämisen vinoumiin, jotka todennäköisesti selittävät rokotekriittisyyttä paremmin kuin pelkkä tiedon puute.

Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva
Fotolia

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 4.6.2019.

Oletko jo lukenut nämä?