Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä

Inhimillisiä ilmiöitä on epäeettistä hoitaa pelkästään pillereillä.

Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä Kuva 1 / 1

Psykoosilääkkeitä kehitettiin alun perin skitsofrenian hoitoon. Niitä ­ryhdyttiin pian käyttämään myös muiden syiden aiheuttamien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka niiden hyödystä delirium­oireiden hoidossa on vähän näyttöä. Elämän loppuvaiheen deliriumin hoidossa haloperidolista ja risperidonista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Australialaisessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa monikeskustutkimuksessa oli mukana 247 potilasta, jotka olivat saattohoitokodin tai palliatiivisen hoidon yksikön hoidossa elämän loppuvaiheessa. 218 potilasta sairasti syöpää. Potilailla oli deliriumoireita ja heidät satunnaistettiin saamaan joko risperi­donia tai haloperidolia. Tutkimuslääkityksen kesto oli 72 tuntia. Kummankin lääkkeen vertailuryhmässä potilaat saivat lumelääkettä.

Sekä risperidonia että haloperidolia saaneilla oli enemmän deliriumoireita kuin lumetta saaneilla, samoin ekstra­pyramidaalioireita. Lumehaaran potilaat elivät pidempään kuin antipsykoottista lääkitystä saaneet potilaat.

On jo aika muuttaa toimintatapoja ja luopua turruttavan lääkehoidon käytöstä. Elämän loppuvaiheen potilaiden hoidossa keskeisiä ovat ennakointi, potilaan ja hänen läheistensä informointi, turvallinen ja välittävä ympäristö. Inhimillisiä ilmiöitä on epäeettistä hoitaa pelkästään pillereillä.

Lähde: Agar M, Lawlor P, Quinn S ym. Efficacy of oral risperidone, haloperidol, or placebo for symptoms of delirium among patients in palliative care. A randomized clinical trial. JAMA Intern Med 2017;177:34–42.

Kirjoittaja:

Sirkku Jyrkkiö
dosentti, osastonylilääkäri
TYKS, syöpätautien klinikka

Kuva: Panthermedia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 4/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi