Suomalais-kansainvälinen yhteistyö osoittaa, että ulosteen enterobakteerit ovat kytköksissä lisääntyneeseen riskiin kuolla 15 vuoden kuluessa.
FINRISK-väestötutkimuksessa kerättiin vuonna 2002 ulostenäytteet 7 211 ihmiseltä, ja nyt niistä analysoitiin mikrobit geenitekniikoilla. Tällaista mikrobien profilointia on tehty viime vuosina paljonkin, kun tautikytköksiä on etsitty poikkileikkaustutkimuksissa. Tämän tutkimuksen suurin anti on seuranta. 15 vuoden aikana voitiin hyvistä suomalaisista rekistereistä todeta 729 osallistujan kuolleen. Ulosteen mikrobistosta tunnistettiin 95 taksonomista ryhmää, joiden mahdollisia assosiaatioita kuolemaan analysoitiin vaikuttavin tilastollisin menetelmin.
Selvimmin kuoleman riskiin kytkeytyi Enterobacteriaceae-heimo, jossa on tuttuja sauvabakteereita, kuten kolit, klebsiellat, salmonellat ym. Niiden runsaus lisäsi kuoleman riskiä noin 15 %. Tulos oli samanlainen itä- ja länsisuomalaisilla, vaikka geneettinen tausta ja elinajan odote ovat erilaiset.
Selitys jää auki, mutta työssä viitataan siihen, että suolen mikrobien tiedetään vaikuttavan hiilihydraattien, rasvojen ja lääkkeidenkin metaboliaan. Ja aiheuttavat ne tietysti infektioitakin.
Julkaisufoorumi medRxiv tarkoittaa, että tutkimusta ei ole vertaisarvioitu, mutta tiedelehti Science ehti jo noteerata sen uutispalstallaan.
Lähde: Salosensaari A, Laitinen V, Havulinna AS ym. Taxonomic signatures of long-term mortality risk in human gut microbiota. medRxiv https://doi.org/10.1101/2019.12.30.19015842.
Heikki Arvilommi
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 7/2020.
