Yleinen sairaus, jota kaikki eivät tunnista
Eteisvärinää sairastaa Suomessa suuri joukko ihmisiä, ja sairastuneiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Kaikki eteisvärinää sairastavat eivät kuitenkaan koe selkeitä oireita.
Osalla sydämen rytmihäiriö aiheuttaa voimakasta sydämentykytystä tai hengenahdistusta, kun taas toisilla eteisvärinä ei tunnu lainkaan.
Oireettomuus on yksi syy siihen, miksi eteisvärinä voi jäädä pitkään toteamatta. Rytmihäiriö havaitaan tällöin esimerkiksi terveystarkastuksen, muun sairauden tutkimusten tai sydänfilmin yhteydessä.
Oireet voivat olla epämääräisiä
Kun eteisvärinä oireilee, oireet voivat olla vaihtelevia ja ajoittaisia. Sydämen epäsäännöllinen rytmi voi aiheuttaa väsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä tai huonovointisuuden tunnetta ilman selkeää sydänoiretta. Tämä voi vaikeuttaa oireiden yhdistämistä sydämen rytmihäiriöön.
Oireiden vaihtelevuus ja ajoittaisuus voivat johtaa siihen, että sairauden merkitys jää potilaalle epäselväksi ennen diagnoosia.
Aivohalvausriski tekee eteisvärinästä merkittävän sairauden
Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä, koska sydämen epäsäännöllinen rytmi altistaa verihyytymien muodostumiselle. Riskin suuruus vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu muun muassa iästä ja muista sairauksista.
Aivohalvauksen ehkäisy on keskeinen osa eteisvärinän hoitoa, ja riskin arviointi perustuu vakiintuneisiin lääketieteellisiin kriteereihin. Tästä syystä eteisvärinän toteaminen on tärkeää myös silloin, kun oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan.
Eteisvärinän vaikutus arkeen
Eteisvärinä voi vaikuttaa arkeen monin tavoin. Oireinen rytmihäiriö voi rajoittaa fyysistä jaksamista ja heikentää elämänlaatua. Toistuvat oirejaksot voivat aiheuttaa epävarmuutta ja huolta omasta terveydestä.
Hoidon avulla oireita voidaan usein lievittää, ja arjen toimintakyky paranee. Hoidon tavoitteet ja keinot on kuvattu tarkemmin eteisvärinän perusartikkelissa.
Tunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta
Eteisvärinän varhainen toteaminen mahdollistaa riskien arvioinnin ja hoidon suunnittelun. Oikein toteutettu hoito voi vähentää aivohalvauksen riskiä ja lievittää oireita.
Vaikka eteisvärinä on yleinen sairaus, sen vaikutukset eivät ole vähäisiä. Siksi rytmihäiriön tunnistaminen ja asianmukainen hoito ovat keskeisiä potilaan ennusteen ja elämänlaadun kannalta.
