Fluoksetiini tehoaa luulosairauteen

SSRI-lääkkeet näyttävät ovat tehokkaita, kun perusteettomasti joko pelkää tai tietää olevansa sairas.

Fluoksetiini tehoaa luulosairauteen Kuva 1 / 1

Yhdysvaltalainen työryhmä selvitti eri hoitomuotojen tehoa luulosairailla puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa. Tutkimuksen perusteella fluoksetiini tehoaa luulosairauteen yhtä hyvin kuin masennukseen, mutta vaste tulee esille hitaammin.

Tutkimukseen otettiin 195 potilasta (ikä 21–75 v), joilla ei ollut muita toimintakykyä heikentäviä psykiatrisia sairauksia. Potilaat satunnaistettiin yhteen neljästä ryhmästä: lume (n = 44), fluoksetiini (n = 45), kognitiivinen käyttäytymisterapia yksin (n = 53) ja yhdessä fluoksetiinin kanssa (n = 53). Luulosairauden oireita mitattiin itsearviointi­lomakkeella (Whiteley Index) ja puolistrukturoidulla haastattelulla (H-YBOCS-M). Vasteeksi määriteltiin oireiden lievittyminen vähintään 25 % lähtötilanteesta samanaikaisesti molemmilla mittareilla. Tutkimushypoteesiksi asetettiin, että vasteen saaneiden määrä olisi suurin fluoksetiinin ja terapian yhdistelmän ryhmässä ja pienin lume­ryhmässä. Hypoteesia testattiin Cochran-­Armitage trend -testillä.

Ensisijaisessa intent-to-treat-analyysissä tutkimushypoteesi osoittautui todeksi (p = 0,036): vasteen sai yhdistelmähoitoryhmästä 47 %, pelkkää fluoksetiinia tai kognitiivista käyttäytymisterapiaa saaneista 42 % ja lumeryhmästä 30 %. Toissijaisessa analyysissä havaittiin, että potilaiden itse arvioimana fluoksetiini oli merkitsevästi lumetta tehokkaampaa, mutta yhdistelmähoidon teho jäi ei-merkitseväksi. Vasteen saaneiden osuudet olivat tällöin lumeryhmässä 44 %, terapiaryhmässä 52 %, yhdistelmähoidossa 62 % ja fluoksetiiniryhmässä 81 %.

Yhdistelmähoidon yllättävän heikkoa tehoa tutkimuksessa selittänee se, että fluoksetiiniryhmässä fluoksetiinin keskimääräinen annos oli 25 % suurempi kuin yhdistelmähoidossa (40 mg/vrk vs. 31 mg/vrk). Lisäksi kognitiivinen käyttäytymisterapia oli hyvin lyhyt, 6 istuntoa ja 5 seurantaistuntoa, ja kolmannes potilaista keskeytti sen.

Raja neuroottistasoisen hypokondrian ja psykoottisen harhaluuloisuushäiriön välillä on usein liukuva, ja potilaan sairaudentunto saattaa vaihdella ajan mittaan. Aiemmin SSRI-lääkkeiden on todettu lievittävän omaan ruumiiseen kohdistuvia harhaluuloja. Näyttää siltä, että SSRI-lääkkeet ovat tehokkaita, kun potilas perusteettomasti joko pelkää tai tietää olevansa sairas.

Lähde: Fallon BA, Ahern DK, Pavlicova M ym. A randomized controlled trial of medication and cognitive-behavioral therapy for hypochondriasis. Am J Psychiatry 2017;174:756–64.

Tero Taiminen

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi