Haavojen tehostettu hoito säästää kustannuksia

Haavojen tehostettu hoito säästää kustannuksia Kuva 1 / 1

Haavojen hoidon kolmivuotisen kehittämishankkeen tarkoituksena on muuan muassa etsiä syitä, miksi potilaan haavanhoito pitkittyy tai miksi se ei etene. Haavojen hoitoa kehitetään entistä sujuvammaksi.

– Haavojen syntyä pyritään ehkäisemään ja niiden kroonistumista välttämään. Opetamme perusterveydenhuollon henkilöstöä tunnistamaan riskipotilaat ja haavan aiheuttajan, kertoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi TYKS:sta.

Niemen mukaan haavoihin liittyvät kustannukset ovat vuosittain 1,5–2,4 prosenttia kuntien budjetista. Esimerkiksi painehaavoja arvioidaan syntyvän joka vuosi 55 000–85 000 potilaalle. Niiden suorat kustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa.

– Jos potilas tulee oikeaan aikaan oikeaan hoitopaikkaan ja haavaan reagoidaan, paranemisaika lyhenee ja kustannukset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa vähenevät.

EU-projektin kokemukset pohjana

Hanke ottaa oppia Loimaalla ja Kaarinassa aiemmin toteutetusta EU-projektista, jossa pilotoitiin sähköisiä apuvälineitä diabeteksen hoidossa. Projektissa koulutettiin haavoja hoitavia hoitajia ja lääkäreitä muun muassa jalkahaavan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Perusterveydenhuollon sisäistä ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon välistä konsultointia tuettiin reaaliaikaisella tai tavallisella kuvakonsultaatiolla. Potilaiden hoito nopeutui, ja erikoissairaanhoidon käynnit ja sairaalapäivät vähenivät.

– Kaarina säästi 21 000 ja Loimaa 9 000 euroa erikoissairaanhoidon kustannuksia tässä potilasryhmässä projektin ansiosta vuonna 2013.

Ketjulähetti vie tietoa eteenpäin

Perusterveydenhuollon hoitajat tulevat tutustumaan TYKS:n haavanhoitajan työhön aluksi kahden päivän ja myöhemmin kolmen päivän jaksoissa 2–3 viikon välein. Hoitajat sitoutuvat jakamaan myöhemmin tietoa omilla työpaikoillaan.

Tulevilta henkilöiltä edellytetään kehitysehdotuksia ja sitä, että he miettivät yksiköidensä työtapoja. Nämä ketjulähetit verkostoituvat ja vievät parannusehdotuksia työpaikoilleen.

Tarja Niemen mukaan koulutukseen tulleet ketjulähettihoitajat ovat erittäin aktiivisia. Viimeisillä kerroilla hoitajat tekevät ohjaajan kanssa työn ja ohjaaja neuvoo heitä koko ajan.

Kroonisten haavojen hoitoa kehitetään yhdenmukaiseksi sairaanhoitopiirin alueella.

– Käymme vastedes opettamassa ja konsultoimassa myös paikan päällä eri yksiköissä.

Koulutustarpeet selville

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutetaan tällä viikolla webropol-kysely, jolla kartoitetaan kroonisten haavojen esiintymistä ja hoitotapoja. Kyselyllä myös selvitetään hoidon heikkoja lenkkejä, jotta koulutusta voidaan suunnata paremmin.

– Suunnitelmien mukaan tällainen kysely tehdään tulevaisuudessa joka vuosi. Toivottavasti kysely voitaisiin vastedes tehdä myös valtakunnallisesti, koska sillä olisi myös epidemiologista merkitystä, tähdentää Niemi.

Haasteita riittää

Niemi pitää erikoissairaanhoidon kirurgisten palvelujen järjestämistä päivystysasetuksen jälkeen varsin haasteellisena. Hänen mukaansa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on ollut hyvin toimivia aluesairaaloita, jotka ovat tarjonneet potilaille sujuvia perus- ja yleiskirurgian palveluita.

– Aluesairaaloiden runsaus on mahdollistanut yliopistosairaalan suhteellisen pienet saliresurssit ja erikoistumisen. Toimialauudistus ja päivystysasetus ovat kaventaneet aluesairaaloiden kirurgista roolia.

Niemen mielestä haavapotilaat tarvitsevat ajoittain yleiskirurgista toimintaa, puhdistusleikkauksia, amputaatioita ja pieniä ihonsiirtoja. Hänestä on vaikeaa nähdä, että esimerkiksi painehaavapotilaan puhdistusleikkaus tapahtuisi päiväkirurgisesti ja potilas siirtyisi takaisin vanhainkodin vuodeosastolle.

– Yliopistosairaalassa nämä potilaat kilpailevat sakkouhan alla hoitotakuun sisällä leikattavien potilaiden saliajasta ja niukennetuista potilaspaikoista. Revisio- ja amputaatiokirurgia palvelemassa verisuonikirurgiaa, sisätauteja, ihotauteja ja plastiikkakirurgiaa ei ole suppea erikoisala.

Tarja Niemen mukaan optimaalisissa oloissa haavapotilailla olisi nimettyjä moniammatillisia vuodepaikkoja ja kiintiöity leikkausaliresurssi.

– Tällöin pieneen leikkaukseen pääsy voisi olla joustavampaa ennen erikoisalojen erikoistuneempia leikkauksia tai niiden jälkeen. Potilaiden kokonaisparantumisaika lyhenisi.

Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden nettisivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi